Verotutkimuksen huippuyksikkö ja Tampereen Työväen Teatteri käsittelivät talouden, ihmisluonteen ja verotuksen perimmäisiä kysymyksiä tieteen ja taiteen keinoin TTT-klubilla.
Anonyymi yleisöpalaute oli kannustavaa:
‒ Hieno tunnelma, ei turhaa tärkeilyä. Vahvisti uskoa siihen, että tiede ja moraali yhä entistä tarpeellisempia.
‒ Raikas yhdistelmä, loistava rohkea idea ja onnistunut toteutus!
‒ Mielenkiintoisia esityksiä ja kommentteja, jotka eivät olleet pelkkää samanmielisten hymistelyä. Aiheet nivoutuivat hyvin yhteen.
‒ Kunpa löytyisi lisää rahoitusta ja intoa tällaisiin tilaisuuksiin.
Ratkaiseeko raha kaiken – vai pilaako raha kaiken?
Verotutkimuksen huippuyksikön ja Tampereen Työväen Teatterin kattaus käsittelee talouden, ihmisluonteen ja verotuksen perimmäisiä kysymyksiä tieteen ja taiteen keinoin.
Tuloveron korotukset ovat tehokas tapa tasapainottaa julkista taloutta, sanoo Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi Kauppalehden haastattelussa 27.3.2023.
Verovaroin paitsi rahoitetaan hyvinvointipalvelut, voidaan verotuksen ja tulosiirtojen avulla myös ratkoa merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Suurimpia globaaleja ongelmia on ilmastonmuutos, jonka hillinnän taloudellisiin ratkaisuihin keskittyy ekonomisti Marita Laukkanen. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATTissa pitkään työskennellyt Laukkanen aloitti maaliskuussa työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) työyhteisönään hän haluaa vahvistaa ympäristötaloustiedettä.
Julkisen talouden sopeuttaminen voidaan toteuttaa joko julkisen talouden tuloja lisäämällä, eli verotusta kiristämällä, tai menoja vähentämällä eli leikkaamalla sosiaaliturvaa tai vähentämällä julkisten palveluiden tarjontaa. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoisia sopeutuskeinoja ja simuloivat, miten ne vaikuttaisivat julkisen talouden tasapainoon sekä tulonjakoon eri väestöryhmien välillä.
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä selvittää tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa raportissa vastauksia tulevaisuuden hyvinvoinnin ydinkysymyksiin taloustieteellisestä näkökulmasta. Väestötasolla hyvin- ja pahoinvoinnin samanaikaista kasvua ei ole ollut viime vuosina havaittavissa, mutta joitain yksilötason riskitekijöitä voidaan tunnistaa. Esimerkiksi pienituloisuusaste on kasvanut erityisesti työttömien keskuudessa. Tämänhetkistä talouspoliittista keskustelua hallitsee valtion budjetin sopeuttamisen tarve ja sopeutuskeinojen valinnalla voi olla merkitystä myös hyvinvointierojen kehityksen kannalta.
Verotutkimuksen huippuyksikön tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin diabeteksen ja korkean kolesterolin hoitoon lääkärien määräämiä reseptejä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tulokset ovat selkeät: yksityisellä sektorilla työskentelevät lääkärit määräväät näiden sairauksien hoitoon merkittävästi useammin kalliita lääkkeitä, vaikka saatavilla on myös edullisempia, hyväksyttyjä lääkevalmisteita.
Kirjoittaja: Salla Kalin, Ilpo Kauppinen, Kaisa Kotakorpi ja Jukka Pirttilä
Julkisessa keskustelussa kireää tuloverotusta on pidetty yhtenä syynä Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan. Erityisesti koulutettujen henkilöiden maastamuutto saattaa alentaa verokertymää ja vaikuttaa haitallisesti maan tuottavuuspotentiaaliin. Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä toteaa kuitenkin Suomen tuloverotuksen vaikuttavan varsin vähän työvoiman maastamuuttoon.
