Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT tuottaa luotettavaa tietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmän suunnittelun tueksi. Julkisen talouden kehikkoa voi kuvata putkistona, jossa verovaroja siirretään julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitukseen. Putkistossa voi olla myös ”vuotoja”, jotka vaikuttavat ihmisten taloudelliseen toimeliaisuuteen. FIT:n tutkimuksen avulla näitä vuotoja voidaan tilkitä.

Väitöskirjatutkija Ida Kankaanranta kuvaa blogikirjoituksessaan tutkijan elämää Paris School of Economics’issa, kertoo Molièren inspiroimana havaintojaan ranskalaisesta yhteiskunnasta, veropolitiikasta, tutkimuksesta, leivästä ja ylipäänsä Ranskasta, sekä sukeltaa välillä Ranskan historian kautta ihmettelemään, miksi kaikki tiet tuntuivat johtavan joko a) Aurinkokuninkaaseen, b) Galliaan, tai c) veroihin.

Aiemmin keskustelua herättänyt tutkimus lasten kotihoidon tuen vaikutuksista on nyt vertaisarvioitu ja julkaistu arvostetussa Journal of Public Economics’ssa.
Tulosten perusteella lasten kotihoidon tuen uudelleenarviointi olisi ajankohtaista, sillä tukimuodolla on negatiivisia vaikutuksia mm. äitien työllisyyteen ja vanhempien väliseen tasa-arvoon.
Tutkijat huomauttavat, että tukimuodon tarkastelu ei ota kantaa siihen, miten yksittäistä lasta tulisi hoitaa.

Osallistu anonyymiin kyselyyn kuluttajien päivittäistavaraostosten mieltymyksistä!

Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.

Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivinen tutkimusmenetelmä mahdollisti tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy-seuraussuhteen luotettavan arvioinnin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on tutkimuksessa toinen merkittävä uusi elementti.

Uusi tutkimus tarkastelee Suomen osatyökyvyttömyyseläkeläisiä ja heidän etuusjärjestelmänsä aiheuttamia työnteon kannustimia. Tutkimuksessa arvioitiin etenkin sitä, miten työeläkejärjestelmään säädetty lepäämislaki vaikutti osatyökykyisten työnteon määrään, ja millaisia vaihtoehtoja järjestelmän kehittämiseksi olisi työllisyyden näkökulmasta.