Tutkimus

Alessandro Soveran tuore tutkimus tarkastelee, kuinka pakollinen kuntien välinen yhteistyö vaikuttaa paikalliseen hyvinvointiin käyttäen asuntomarkkinoita kattavana mittarina sille, kuinka asukkaat arvostavat paikallista hallintoa.

Kari Hämäläisen, Miska Simanaisen ja Jouko Verhon tuore tutkimus tarkastelee tulojen kasvun vaikutuksia terveyteen hyödyntäen Suomen perustulokokeilua.

Vesa-Matti Heikkurin ja Matthias Schiefin tutkimus esittelee uuden hajotelman Gini-kertoimelle.

Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden Jarkko Harjun, Toni Juutin ja Tuomas Matikan tekemä tutkimus tarkastelee yrittäjäksi valikoitumista ja uuden yrityksen perustamisen dynaamisia vaikutuksia tulokehitykseen ja menestymiseen hyödyntäen yksityiskohtaista ja laajaa suomalaista väestötason rekisteriaineistoa.

Jouko Verhon ja Jarkko Harjun uusi tutkimus Suomen lääkekorvauksista tarkastelee omavastuukaton vaikutusta lääkeostoihin. Tutkimus tarjoaa vahvaa näyttöä siitä, miten kulutuskäyttäytyminen reagoi lääkkeiden hintatukeen, ja se tarjoaa tärkeitä näkemyksiä terveyspolitiikan kehittämiseen.

Aliisa Koiviston tutkimus selvittää, kuinka suomalaiset yritykset ja yritysten omistajat reagoivat osinkoverotukseen hyödyntäen laajaa rekisteriaineistoa, omistajan osinkoverotuksen epäjatkuvuuskohtia sekä muutoksia osinkoverotuksessa.

Jarkko Harjun, Kaisa Kotakorven, Tuomas Matikan ja Annika Nivalan tutkimuksessa selvitettiin, miten riskiperusteisten verotarkastusten laajentaminen vaikuttaisi verotuloihin ja yritystoimintaan. Tutkimuksen mukaan verotarkastukset kasvattavat yritysten raportoimaa verotettavaa tuloa, ja siten maksettuja veroja, sekä välittömästi että pidemmällä aikavälillä.

Jonathan Gruberin, Kristiina Huttusen ja Tuomas Kososen tutkimus selvittää lasten kotihoidontuen vaikutuksia äiteihin ja lapsiin.

Jarkko Harjun, Aliisa Koiviston ja Tuomas Matikan tutkimus selvittää yhteisöveroleikkauksen vaikutuksia pieniin suomalaisiin yrityksiin.

Salla Kalinin, Ilpo Kauppisen, Kaisa Kotakorven ja Jukka Pirttilän tutkimus selvittää, kuinka herkkää työskentelevän väestön muuttoliike on verotukselle Suomessa.

Jonathan Gruberin, Ohto Kannisen ja Terhi Ravaskan tutkimus selvittää eläkeikien uudelleennimeämisen vaikutusta eläköitymiseen ja työhön paluuseen Suomessa.

Laaja eriarvoisuuskatsaus osoittaa, että 1990-luvun lopulla tuloerot nousivat Suomessa uudelle, pysyvästi korkeammalle tasolle. 2000-luvulla tuloerojen kasvu hidastui, mutta työmarkkinoiden eriarvoisuus on yhä useammin yhteydessä sosiaaliseen eriarvoisuuteen.