Muutokset osinkoverotuksessa vaikuttavat listaamattomien yritysten omistajien verosuunnitteluun – vaikutukset investointeihin ja tuotantoon vähäisiä

Huolet liittyen kansainväliseen kilpailukykyyn, investointeihin ja kasvuun ovat johtaneet siihen, että useissa maissa on nähty tarpeelliseksi keventää osinkotulojen verotusta. Yrityksillä on merkittävä rooli innovaatioiden ja talouskasvun kannalta, kun taas osinkoverot pienentävät sijoitetun pääoman ja yrityksen omistajan oman työn tuottoa, ja sitä myöten kannustimia tehdä uusia investointeja ja sijoittaa omaa työpanosta yritykseen. Nämä vaikutukset voivat kuitenkin olla pieniä, sillä yritysten omistajat voivat mukauttaa verokuormaansa esimerkiksi verosuunnittelun kautta, sekä rahoittaa investointejaan useita eri väyliä käyttäen.

Aliisa Koiviston (Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus VATT) tutkimus selvittää, kuinka suomalaiset yritykset ja yritysten omistajat reagoivat osinkoverotukseen, esimerkiksi verosuunnittelun ja investointien kannalta, hyödyntäen laajaa rekisteriaineistoa, omistajan osinkoverotuksen epäjatkuvuuskohtia sekä muutoksia osinkoverotuksessa. Suomen osinkoverojärjestelmässä listaamattomien yritysten omistajilla on poikkeuksellisen voimakkaat kannustimet reagoida osinkoverotukseen, sillä veroaste riippuu voimakkaasti osingon määrästä ja yrityksen nettovarallisuudesta, ja toisaalta listaamattoman yrityksen omistaja voi kohtuullisen vapaasti valita, nostaako tuloa yrityksestään progressiivisen ansiotuloverotuksen alaisena palkkana vai yhteisöveron ja pääomatuloveron alaisina osinkoina. Osinkoverojärjestelmän vähennyskynnykset taas aikaansaavat sen, että tietyillä osinkotulon määrillä osinkoverotuksen rajaveroaste on selkeästi pienempi kuin vastaavan tulon ansiotuloverotuksen mukainen rajaveroaste.

Tutkimuksessa havaitaan, että osingonjako reagoi osinkoveron muutoksiin keskimäärin voimakkaasti. Kokeneemmat omistajat vaikuttavat reagoivan veroasteen muutoksiin voimakkaammin verrattuna vähemmän kokeneisiin omistajiin. Tutkimuksessa saadaan myös selkeää näyttöä siitä, että osinkoverotuksen muuttuessa omistajat mukauttavat sitä, nostavatko tuloa yrityksestään palkkana vai osinkoina, mutta kokonaisuudessaan yrityksestä nostettu tulo ei muuttunut merkittävästi. Osinkoverotuksen muutoksilla ei havaittu merkittävää vaikutusta investointeihin tai liikevaihtoon, mikä puhuu sen puolesta, ettei osinkoverotuksen kevennys olisi erityisen tehokas tapa kannustaa kasvua. Yritysten pääomarakenteen tarkastelu osoittaa, että merkittävä osa havaituista muutoksista yrittäjien tuloissa selittyy tavoitteella tasata tuloja yli ajan.

Tutkimuksen perusteella suurilla eroilla verotuksessa eri tulokantojen välillä vaikuttaisi olevan pääasiassa tulonjaollisia vaikutuksia, ei niinkään vaikutuksia esimerkiksi investointeihin tai tuotantoon. Vahva näyttö sen puolesta, että yritysten omistajat mukauttavat nostamansa palkan ja osinkojen suhdetta osinkoverotuksen muuttuessa korostaa, että useat eri verokannat ja tulojen tasaaminen yli ajan tulisi huomioida ennustaessa veromuutosten vaikutuksia verokertymään. Veroviranomaisen näkökulmasta kiinnostavaa on myös, että tulojen tasaaminen yli ajan voi vähentää yritystuloista kerättävän verotulon syklisyyttä.

Artikkeli Tax planning and investment responses to dividend taxation on julkaistu International Tax and Public Finance -aikakausjulkaisussa huhtikuussa 2024.

Jaa artikkeli