Verovaroin paitsi rahoitetaan hyvinvointipalvelut, voidaan verotuksen ja tulosiirtojen avulla myös ratkoa merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Suurimpia globaaleja ongelmia on ilmastonmuutos, jonka hillinnän taloudellisiin ratkaisuihin keskittyy ekonomisti Marita Laukkanen. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATTissa pitkään työskennellyt Laukkanen aloitti maaliskuussa työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) työyhteisönään hän haluaa vahvistaa ympäristötaloustiedettä.
Julkisen talouden sopeuttaminen voidaan toteuttaa joko julkisen talouden tuloja lisäämällä, eli verotusta kiristämällä, tai menoja vähentämällä eli leikkaamalla sosiaaliturvaa tai vähentämällä julkisten palveluiden tarjontaa. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoisia sopeutuskeinoja ja simuloivat, miten ne vaikuttaisivat julkisen talouden tasapainoon sekä tulonjakoon eri väestöryhmien välillä.
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä selvittää tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa raportissa vastauksia tulevaisuuden hyvinvoinnin ydinkysymyksiin taloustieteellisestä näkökulmasta. Väestötasolla hyvin- ja pahoinvoinnin samanaikaista kasvua ei ole ollut viime vuosina havaittavissa, mutta joitain yksilötason riskitekijöitä voidaan tunnistaa. Esimerkiksi pienituloisuusaste on kasvanut erityisesti työttömien keskuudessa. Tämänhetkistä talouspoliittista keskustelua hallitsee valtion budjetin sopeuttamisen tarve ja sopeutuskeinojen valinnalla voi olla merkitystä myös hyvinvointierojen kehityksen kannalta.
Verotutkimuksen huippuyksikön tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin diabeteksen ja korkean kolesterolin hoitoon lääkärien määräämiä reseptejä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tulokset ovat selkeät: yksityisellä sektorilla työskentelevät lääkärit määräväät näiden sairauksien hoitoon merkittävästi useammin kalliita lääkkeitä, vaikka saatavilla on myös edullisempia, hyväksyttyjä lääkevalmisteita.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia erityisesti äideille, mutta myös lapsille. Tämä vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä. Jos lapsiperheitä halutaan erityisesti tukea, olisi joku muu tukimuoto, joka ei ohjaa niin voimakkaasti kotihoitoon, vaikutuksiltaan vähemmän negatiivinen.
Kirjoittaja: Salla Kalin, Ilpo Kauppinen, Kaisa Kotakorpi ja Jukka Pirttilä
Julkisessa keskustelussa kireää tuloverotusta on pidetty yhtenä syynä Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan. Erityisesti koulutettujen henkilöiden maastamuutto saattaa alentaa verokertymää ja vaikuttaa haitallisesti maan tuottavuuspotentiaaliin. Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä toteaa kuitenkin Suomen tuloverotuksen vaikuttavan varsin vähän työvoiman maastamuuttoon.
Osallistu anonyymiin tuotekyselyyn, jossa kartoitetaan suomalaisten kulutustottumuksia ja mieltymyksiä. Tuloksia käytetään vain tieteelliseen tutkimukseen.
Kirjoittaja: Jarkko Harju, Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen, Satu Kuitunen ja Kimmo Palanne
Suomessa liikenteen päästöt ovat viidennes kaikista päästöistä. Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja päästä 2045 kokonaan päästöttömään liikenteeseen. Tutkimustiedon perusteella kaikki tavoitteet eivät tule toteutumaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia ja kokeiluita.
FIT-kirjoitussarja tarjoaa selkeää ja kokonaisvaltaista tutkimustietoa päätöksentekijöille, medialle ja ylipäänsä kaikille talouspolitiikasta kiinnostuneille. FIT-kirjoitussarja on suunnattu ensisijaisesti tiedon kuluttajille. Sarjassa huippututkimusyksikön omat ja vierailevat kirjoittavat esittävät, mitä taloustieteellä on sanottavaa käytännön talouspolitiikan kannalta kiinnostavista aiheista. Kirjoittajat ovat siis perehtyneet syvällisesti aiheisiin, joista kirjoittavat. Itse tutkimuksen tekeminen on vaikeaa ja vaatii pitkää koulutusta sekä perehtymistä aiheisiin. Kirjoitussarjassa tutkijat hyödyntävät kaikkea tätä osaamista ja kertovat suuremmalle yleisölle ymmärrettävässä muodossa mitä eri aiheista opittiin. Lukija siis pääsee nauttimaan kovan tutkimustiedon hedelmistä sarjan kirjoituksissa mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa.
