Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT tuottaa luotettavaa tietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmän suunnittelun tueksi. Julkisen talouden kehikkoa voi kuvata putkistona, jossa verovaroja siirretään julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitukseen. Putkistossa voi olla myös ”vuotoja”, jotka vaikuttavat ihmisten taloudelliseen toimeliaisuuteen. FIT:n tutkimuksen avulla näitä vuotoja voidaan tilkitä.

Uusi tutkimus tarkastelee tuloerojen kehitystä 17 Pohjois-Amerikan ja Euroopan maassa. Käytettävissä olevien tulojen erot ovat samankaltaistuneet maiden välillä vuosina 1995–2021, vaikka tuloerot ovat keskimäärin kasvaneet ja markkinatulojen erot ovat erkaantuneet. Taustalla on se, että osassa suurten tuloerojen maita tulojen uudelleenjako on voimistunut samaan aikaan, kun uudelleenjako on heikentynyt pienempien tuloerojen maissa, kuten Pohjoismaissa.
Tutkimuksen mahdollisti monivuotinen kansainvälinen tutkimusyhteistyö, jossa harmonisoitiin kansallisia aineistoja ja analysoitiin tuloerojen kehitystä ja niiden taustalla olevia tekijöitä yhteismitallisesti. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -lehdessä, jota pidetään yhtenä johtavista tieteellisistä lehdistä.
Suomesta tutkimusryhmässä oli mukana Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoita Tampereen yliopistosta ja VATT:sta.

Tampereen yliopisto etsii taloustieteen apulaisprofessoria (tenure track) sekä tutkijatohtoria 1.9.2027 alkaviin tehtäviin.
Yliopistossa toimii Suomen Akatemian rahoittama verotutkimuksen huippuyksikkö FIT, joka tutkii kattavasti julkistaloutta sekä verotuksen ja tulonsiirtojen hyötyjä ja haittoja. Tutkimusohjelma on hyvin laaja.
Hakuaika apulaisprofessorin tehtävään päättyy 27.11. ja tutkijatohtorin tehtävään 13.12. Hae nyt mukaan huipputiimiin!

Hallituksen esitys tuloverotuksen muutoksista vuodelle 2027 sisältää useita muutoksia tuloverotukseen. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto pyysi Verotutkimuksen huippuyksiköltä lausuntoa esityksestä. Yksityishenkilöiden lahjoitusvähennyksen ehdotettu laajentaminen on saanut julkisessa keskustelussa melko vähän huomiota. Verovähennys todennäköisesti lisää lahjoituksia, mutta verotukeen käytettyä rahasummaa vähemmän. Loppuosa vähennyksestä on tulonsiirto lahjoittajille.

Business Finland on myöntänyt rahoituksen Tampereen yliopiston uudelle tutkimushankkeelle, joka tarkastelee, miten yritystason tekijät ja sääntely joko rajoittavat tai mahdollistavat kasvua, innovaatiotoimintaa ja arvonluontia. Tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa kasvua ja vastuullisuutta tukevan innovaatio- ja kestävyyspolitiikan suunnitteluun Suomessa ja EU:ssa.

Suomen ansioeroja ja ansiodynamiikkaa voidaan nyt vertailla 25 muuhun maahan. VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat tuottivat Suomen tilastot kansainväliseen Global Repository of Income Dynamics (GRID) -tietokantaan.

Suomessa vuoteen 2010 asti käytössä ollut työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastus hillitsi yritysten kasvua selvästi myös kaukana varsinaisesta verokynnyksestä, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston, UC Santa Barbaran ja Glasgow’n yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus. Porrastuksen poistamisen jälkeen sen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat noin 10 prosenttia. Yritysten kasvun synnyttämät lisäverotulot olivat tutkijoiden arvion mukaan noin 2,3-kertaiset verrattuna uudistuksen välittömään verotulomenetykseen.