Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT tuottaa luotettavaa tietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmän suunnittelun tueksi. Julkisen talouden kehikkoa voi kuvata putkistona, jossa verovaroja siirretään julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitukseen. Putkistossa voi olla myös ”vuotoja”, jotka vaikuttavat ihmisten taloudelliseen toimeliaisuuteen. FIT:n tutkimuksen avulla näitä vuotoja voidaan tilkitä.

Tuore Tampereen yliopiston, Laboren ja VATT:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä.
Artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisesti arvostetussa, vertaisarvioidussa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisussa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikutukset kuitenkin rajoittuvat vain verrattain pieneen joukkoon tulojakauman huipulla olevia henkilöitä.

Väitöskirjatutkija Ida Kankaanranta kuvaa blogikirjoituksessaan tutkijan elämää Paris School of Economics’issa, kertoo Molièren inspiroimana havaintojaan ranskalaisesta yhteiskunnasta, veropolitiikasta, tutkimuksesta, leivästä ja ylipäänsä Ranskasta, sekä sukeltaa välillä Ranskan historian kautta ihmettelemään, miksi kaikki tiet tuntuivat johtavan joko a) Aurinkokuninkaaseen, b) Galliaan, tai c) veroihin.

Aiemmin keskustelua herättänyt tutkimus lasten kotihoidon tuen vaikutuksista on nyt vertaisarvioitu ja julkaistu arvostetussa Journal of Public Economics’ssa.
Tulosten perusteella lasten kotihoidon tuen uudelleenarviointi olisi ajankohtaista, sillä tukimuodolla on negatiivisia vaikutuksia mm. äitien työllisyyteen ja vanhempien väliseen tasa-arvoon.
Tutkijat huomauttavat, että tukimuodon tarkastelu ei ota kantaa siihen, miten yksittäistä lasta tulisi hoitaa.

Osallistu anonyymiin kyselyyn kuluttajien päivittäistavaraostosten mieltymyksistä!

Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.