18.02.2026 |
Tutkimus
Suojaako älykkyys lapsia vanhempien työttömyyden vaikutuksilta?
Nurfatima Jandarovan tutkimus tarkastelee vanhempien työttömyyden ylisukupolvisia vaikutuksia lasten älykkyystestitulosten perusteella. Tutkimuksessa käytetään vanhemman työttömyyden mittarina työelämän ulkopuolella olemista lapsen ollessa 14-vuotias.
Taloustieteen tutkimuskirjallisuudessa havaitaan vanhempien työttömyydellä olevan usein negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen ja työllisyyteen, ja kirjallisuudessa esitetään useita potentiaalisia vaikutuskanavia, joita pitkin nämä vaikutukset syntyvät. Yleisimmät selitykset näille negatiivisille vaikutuksille ovat lasten inhimilliseen pääomaan kohdistuvien investointien väheneminen sekä korkeampi koettu stressi, joka heikentää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja.
Nurfatima Jandarovan (Tampereen yliopisto, FIT) tuore tutkimus esittää, että vanhempien työttömyyden ja lasten kognitiivisten taitojen yhteisvaikutusten tutkiminen voi auttaa erottamaan nämä kaksi kilpailevaa vaikutuskanavaa toisistaan. Taloustieteellisen teorian pohjalta kognitiivisesti kyvykkäiden lasten odotetaan kärsivän eniten inhimilliseen pääomaan kohdistuvien investointien vähenemisestä. Psykologian ja biolääketieteen kirjallisuus tarjoaa näyttöä siitä, että korkea kognitiivinen kyvykkyys on yhteydessä parempaan stressinsietokykyyn.
Tutkimuksessa estimoidaan, kuinka ei-työllisen vanhemman vaikutukset lapsiin eroaa älykkyystestitulosten perusteella käyttäen brittiläistä aineistoa ”UK Household Longitudinal Study”. Kyseessä on Ison-Britannian suurin paneelikysely, joka kattaa laajasti eri aiheita, kuten kognitiivisten testien tulokset ja vanhempien työmarkkina-aseman vastaajien ollessa 14-vuotiaita.
Tutkimus osoittaa, että korkeamman älykkyyden kasvattavan ei-työllisten vanhempien aiheuttamaa eroa koulutustuloksissa, mutta kaventavan eroa työmarkkinatuloksissa. Koulutusvuosien ero kasvaa keskimäärin 0,8 kuukautta jokaista älykkyystestipisteiden yhden keskihajonnan kasvua kohden, ja ero suoritetuissa korkeakoulututkinnoissa kasvaa 3,6 prosenttiyksikköä keskihajontaa kohden.
Sen sijaan työmarkkinoilla yhden keskihajonnan kasvu älykkyystestipisteissä kaventaa ei-työllisten vanhempien aiheuttamaa eroa lasten työllisyydessä 4,8 prosenttiyksikköä ja eroa ansiotuloissa 0,13 prosenttiyksikköä. Tämä viittaa siihen, että korkeampi älykkyys lieventää vanhempien työttömyyden kielteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia.
Tulokset osoittavat, että vaikka korkeampi älykkyys onkin yhteydessä suurempiin koulutuksellisiin menetyksiin vanhempien työttömyyden seurauksena, se auttaa lapsia ajan myötä ylittämään nämä haasteet työmarkkinoilla. Tulokset viittaavat siihen, että keskeinen selittävä mekanismi on lasten inhimilliseen pääomaan kohdistuvien investointien väheneminen.
Artikkeli Does intelligence shield children from the effects of parental non-employment? on julkaistu Economics of Education Review-aikakausjulkaisussa tammikuussa 2025.
