Marita Laukkanen

17.03.2023 | Ajankohtaista

Työelämäprofessori Marita Laukkanen vahvistaa ympäristötaloustiedettä: verotus ohjaa kohti fossiilitonta energiaa

Verovaroin paitsi rahoitetaan hyvinvointipalvelut, voidaan verotuksen ja tulosiirtojen avulla myös ratkoa merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Suurimpia globaaleja ongelmia on ilmastonmuutos, jonka hillinnän taloudellisiin ratkaisuihin keskittyy ekonomisti Marita Laukkanen. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATTissa pitkään työskennellyt Laukkanen aloitti maaliskuussa työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) työyhteisönään hän haluaa vahvistaa ympäristötaloustiedettä.

Kirjoittaja: Mikko Korhonen / Tampereen yliopisto

Ilmastomuutos vaatii monitieteisiä ratkaisuja. Taloustieteen roolina on esimerkiksi selvittää, millaisia taloudellisia vaikutuksia ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ja miten ne kohdentuvat eri ihmisryhmiin. Ekonomisti Marita Laukkanen keskittyy työssään ratkaisuihin, kun hän tutkii ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävää politiikkaa ja taloudellisia ohjauskeinoja.

– Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii siirtymistä fossiilittomaan energiaan. Minua taloustieteilijänä kiinnostaa erityisesti se, miten taloudellisilla ohjauskeinoilla voidaan ohjata energiajärjestelmää irrottautumaan fossiilisista polttoaineista, Laukkanen toteaa.

Työelämäprofessori Laukkasen erikoisalaa ovat energia- ja ilmastokysymykset. Hän on perehtynyt erityisesti energia- ja elinkeinopolitiikan vaikutusten arviointiin, uusien teknologioiden käyttöönottoon sekä kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön. Laukkanen oli vuosina 2016–2020 jäsen valtioneuvoston nimittämässä Suomen ilmastopaneelissa, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. 

Laukkanen tutkii, ovatko politiikkatoimet tuottaneet käytännössä päästövähennyksiä. Taloustieteilijä pohtii valittujen ratkaisujen hintaa ja kustannustehokkuutta.

– Suomi on eräänlainen testilaboratorio ja edelläkävijä, sillä meillä on ollut 1990-luvulta lähtien käytössä hiilidioksidivero. FIT-huippuyksikön hankkeessa aion tutkia, miten Suomen energiaverotus on vaikuttanut sekä teollisuuden energiatehokkuuteen ja päästöihin että teollisuusyritysten menestykseen globaaleilla markkinoilla, Laukkanen kertoo.

Eurooppalaisessa verkostossa Laukkanen tuo yhteen rekisteriaineistoja eri maista, jotta taloustiede voi hyödyntää aineistoja ympäristökysymyksissä. Tutkijat tavoittelevat sitä, että tarkasteltaessa päästökaupan vaikutuksia analyysi voitaisiin tehdä samalla tavalla, vaikka eri tilastoviranomaisten aineistoista ei saa muodostettua yhtä kokonaisuutta.

Taloudelliset kannustimet ohjaavat yksilöitä ja yhteisöjä

Verotus vaikuttaa yritysten investointeihin ja vauhtiin siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Verotuksella voidaan ohjata myös kotitalouksia valitsemaan lämmitysjärjestelmänsä, ajoneuvonsa ja tekemään päivittäisen valinnan liikkumistavasta.

Jotta fossiilisesta energiasta päästään eroon, tarvitaan sähköistymistä. Laukkasen mukaan suuri osa teollisuuden prosesseista voidaan sähköistää.

– Verotus ja päästökauppa ohjaavat melko suoraan siihen, että yritykset vaihtavat vähitellen pois fossiilisista polttoaineista. Tarvitsemme myös innovaatiota niitä prosesseja varten, joissa edelleen joudutaan jatkamaan fossiilienergian käyttöä ja joissa päästään irti toivottavasti myöhemmin.

Laukkanen katsoo Suomen olevan hyvässä vauhdissa sähköistymisessä, vaikka puun polton lisääntyminen huolettaa ilmastotekojen tuntijaa.

– Edellytykset ovat kuitenkin hyvät. Meillä on verrattain edullista sähköä. Jopa nykyisen energiakriisin aikana hinnat ovat pysyneet maltillisempina kuin kilpailijamaassamme Saksassa, Laukkanen sanoo.

Työelämäprofessorina Laukkanen aikoo tutkia Suomen ilmastotoimien palettia laajasti, kuten toimien vaikuttavuutta ja niillä saavutettuja päästövähennyksiä.

– Tutkimustiedon avulla politiikkaa voidaan suunnitella niin, että käytetään mahdollisimman vaikuttavia toimia ilmaston kannalta suhteessa toimien kustannuksiin, Laukkanen painottaa.

Teollisuuden ja teollisuusyritysten osalta Laukkanen jatkaa energiaverotuksen vaikutusten tarkastelua. Hän aikoo laajentaa aihetta teollisuuden työntekijävirtoihin. Kysymys kuuluu, millaisia vaikutuksia vihreällä siirtymällä on työmarkkinoihin.

Laukkasta kiinnostavat myös erilaiset liikenteen ilmastotoimet, ja hän tarkastellut esimerkiksi romutuspalkkion vaikutuksia liikenteen päästöihin.

Ympäristökysymyksiä ei voi erottaa taloudesta ja politiikasta

Tampereen taloustieteilijät ovatkin Laukkaselle tuttuja, sillä he harjoittavat empiiristä taloustiedettä. Tutkimusartikkelit alalla syntyvät lähes aina usean kirjoittajan voimin. Suomen Akatemian Verotutkimuksen huippuyksikössä ovat mukana Tampereen yliopisto, VATT ja Helsingin yliopisto.

– Marita Laukkanen on johtava ympäristö- ja energiatalouden asiantuntija ja erittäin meritoitunut alan tutkija. Verotutkimuksen huippuyksikössä tutkitaan myös ympäristöverotusta ja sääntelyä, ja Marita tuo meille tärkeää osaamista tältä alalta. Maritan nimittäminen työelämäprofessoriksi tukee hyvin myös Tampereen yliopiston tavoitteita kestävän kehityksen edistämisessä, sanoo FIT-huippuyksikköä johtava taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi.

Helsingin ylipistossa, jonka dosentti Laukkanen on, hän on opettanut mikrotaloustiedettä ja luonnonvarataloustiedettä. Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteestä Laukkanen teki myös jatko-opintonsa Yhdysvalloissa.

Tampereen yliopistossa hänen on tarkoitus opettaa ympäristötaloustieteen kurssia aineopinnoissa ja ennen kaikkea tuoda opetusta lähemmäksi käytännön ympäristöpolitiikkaa.

– Tampereella on aikaisempaa osaamista, johon minä tuon oman osaamiseni mukaan. Ympäristötaloustiedettä ei kuitenkaan kovin paljon opeteta Suomen yliopistoissa verrattuna siihen, miten tärkeitä kysymykset ovat. Ympäristökysymykset ovat myös talouspolitiikan kysymyksiä, eikä niitä voi eriyttää muun talouden analyysista eikä talouspolitiikasta, Laukkanen korostaa.

Taloustieteestä malleja, poliittinen järjestelmä päättää

Tutkimustietoa Laukkanen haluaa tuoda niin päättäjille, yrityksille kuin laajemmalle yleisölle. Mediassa Laukkanen on kysytty asiantuntija, kun keskustellaan Suomen ilmastopolitiikasta.

Taloustiede kehittää malleja, arvioi politiikkatoimien onnistumista, suhteuttaa tiedon laajempaan kontekstiin. Tutkijat antavat politiikkasuosituksia tutkimustietoon perustuen. Osallistumisessa julkiseen keskusteluun Laukkanen näkee tutkijoiden välillä eroja, jotka ovat yhteydessä persoonallisiin tekijöihin ja käsityksiin tutkijanroolista. Paino on silti hänestä sanalla taloustiede, jota Laukkanen korostaa erillisenä talouspolitiikasta.

– Itse olen ollut äänekkäimmästä päästä. Olen osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun siitä, mikä tietoon perustuen toimii ja mikä ei. Poliittinen järjestelmä lopulta päättää, ja minua tutkijana totta kai ilahduttaa, jos päätökset pohjautuvat tutkittuun tietoon.

Lisätietoja

Marita Laukkanen
050 479 5102
marita.laukkanen@tuni.fi

Marita Laukkanen

  • Tutkimusaiheet: energiaverotus, energia- ja elinkeinopolitiikka, ilmastopolitiikka, uudet teknologiat.
  • PhD-tutkinto Kalifornian yliopistosta (Berkeley)
  • Kansainvälistä työkokemusta: italialainen Fondazione Eni Enrico Mattei -tutkimuskeskus, Massachusetts Institute of Technology ja Toulouse School of Economics.
  • Vuosina 2016–2019 Suomen ilmastopaneelin jäsen.
  • Työskennellyt VATTissa vuodesta 2010. Johtava tutkija ja tutkimusohjaaja.
  • Mukana useissa Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamissa konsortiohankkeissa.
  • Aloitti työelämäprofessorina Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa, Verotutkimuksen huippuyksikössä.
  • Asuu Helsingissä, mökkeilee Päijät-Hämeessä. Harrastaa tanssia, kuntosalia ja monenlaista luonnossa liikkumista.

Kuvat: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto