27.03.2023 |
Ajankohtaista
Tuloveron korotukset ovat tehokas tapa tasapainottaa julkista taloutta, sanoo Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi Kauppalehden haastattelussa 27.3.2023.
Tämän viikon lopussa suomalaiset äänestävät siitä, kuka nousee eduskuntaan päättämään verojen keräämisestä ja niiden jakamisesta. Vaalikevään ajan yksi kestoaiheista on ollut julkisen talouden tasapainottaminen. Vaalikeväänä puolueet ovat esittäneet omia ehdotuksia.
Yksikään puolue ei ole esittänyt ansiotuloverojen nostoa, vaikka tutkimusten mukaan se on tehokas tapa tasapainottaa julkista taloutta.
Päinvastoin esimerkiksi oikeistopuolueet haluavat alentaa työn verotusta. Kokoomus laskisi kaikkien ansiotuloverotusta yhteensä miljardilla eurolla. Perusteena on työnteon kannustimien lisääminen.
Tutkimus antaa selkeän vastauksen siihen, onko tuloverokannustin tehokas.
‒ Ajatus siitä, että pelastetaan hyvinvointivaltio alentamalla tuloverotusta, jotta talouden toiminta vauhdittuu, ei saa tukea tutkimusnäytöstä. Nyt kun on paine tasapainottaa valtiontaloutta, silloin pitää korottaa veroja tai leikata menoja. Tutkimuksen perusteella veronkorotukset eivät ole niin haitallisia kuin usein ajatellaan, sanoo taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi.
Vuosi sitten aloitetun tutkimusyksikön tavoite on tutkia Suomen verojärjestelmää kokonaisuutena, eikä tarkastella vain verotasoja. Verotutkimuksen huippuyksikkö kokoaa tutkijoita ja tutkimusta Tampereen ja Helsingin yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Tuloverotuksen vaikutuksesta työllisyyteen ja ihmisten tuloihin on paljon tuoretta tutkimusta.
‒ Tulonmuodostus eli se, kuinka paljon ihmiset ansaitsevat tuloja on työllisyyttä laajempi näkökulma ja keskeinen mittari verotuksen hyvinvointivaikutuksille.
Sveitsissä esimerkiksi oli kahden vuoden veroloma, kun maassa toteutettiin verojärjestelmän uudistus. Veronmaksajien ei tarvinnut kahden vuoden aikana maksaa tuloveroja laisinkaan. Kun muutoksen vaikutuksia tutkittiin, havaittiin, että huolimatta suuresta veron alennuksesta, verotettava tulo ei juuri kasvanut. Työllisyysaste ei muuttunut veroloman johdosta lainkaan.
Pohjoismaita käsittelevistä tutkimuksista on saatu vastaavanlaisia havaintoja. Kireä tuloverotus ei keskimäärin aiheuta suuria hyvinvointitappioita. Tuloveroasteikon laajat muutokset eivät myöskään juuri vaikuta työllisyysasteeseen.
‒ Jos verojani korotetaan, en lopeta työntekoa huomenna. En voi juuri muuttaa työntuntejani, Kotakorpi havainnollistaa asiaa.
Samat vähäiset vaikutukset näkyvät myös maastamuuttoa koskevassa tutkimuksessa. Suomesta lähtijöiden suosikkikohdemaa on Ruotsi, jonka kokonaisveroaste on Suomen tasoa. Tutkimuksen mukaan Suomen korkea verotus ei aja ihmisiä muuttamaan pois Suomesta. Näin ollen argumentti, jonka mukaan yleistä tuloveroa pitäisi laskea Suomessa, jotta osaajat eivät muuttaisi pois, ei saa tukea tutkimuksesta.
Sen sijaan esimerkiksi Tanskassa ulkomaisille osaajille suunnatuilla verokannustimilla on saatu tehokkaasti houkuteltua osaajia muuttamaan maahan.
Kotakorpi tiivistää tutkimusten sanoman: Tuloveronkorotuksilla on vähän haitallisia vaikutuksia ja ne kasvattavat tehokkaasti verotuloja.
Valtiovarainministeriön tuoreen verokartoituksen mukaan ansiotuloverotuksen kiristäminen yhdellä prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa toisi kassaan 1,2 miljardia euroa tuloja.
Lue koko juttu Kauppalehdestä.
Kuva: Veikko Somerpuro