FIT-kirjoitussarja

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ansiotuloverotuksen rakennetta ja sen kohdistumista eri tulotasoille sekä esitellään tutkimuskirjallisuutta ansiotuloverojen vaikutuksista yksilöiden käyttäytymiseen. Ansiotuloverotuksen taso ja kohdentuminen eri tuloryhmille ovat keskeisiä oikeudenmukaisuuteen ja tulonjakoon liittyviä poliittisia kysymyksiä, mutta verotusta arvioitaessa on tärkeää huomioida myös veromuutosten vaikutukset verotuloihin ja käyttäytymiseen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella veronkorotukset voivat vähentää työntekoa ja aiheuttaa tehokkuustappioita, mutta nämä vaikutukset vaihtelevat merkittävästi erilaisten tulonsaajien välillä.

Valtiontalouden suuren sopeutustarpeen vuoksi myös ansiotuloverotuksen kiristäminen on yksi mahdollinen sopeutuskeino, sillä se lisäisi voimakkaasti verotuloja. Tilastotiedon ja tutkimuksen perusteella suurin verotuottopotentiaali kohdistuu keskituloisiin palkansaajiin heidän suuren lukumääränsä ja suhteellisen vähäisten käyttäytymisvaikutustensa vuoksi. Myös suurituloisilta kerättäisiin veronkiristyksellä verotuloja, mutta tämän ryhmän suuremmat käyttäytymisvaikutukset rajoittavat veronkorotusten verotuottopotentiaalia.

Verotuksen muutoksista ei ole saatavissa helppoja ratkaisuja kasvun vauhdittamiseen. Kokonaisveroastetta ratkaisevampaa on, kuinka koko verojärjestelmä toimii ja rahoitetaanko verotuloilla oikeita menokohteita. Kasvun kannalta lupaavimpia mahdollisuuksia voisivat olla kasvuyrityksiin kohdennetut verohelpotukset ja TKI-vähennyksen kehittäminen edelleen. Ylimpien palkkatulojen rajaverojen alentamisella voisi olla pieni positiivinen tuottavuusvaikutus, mitä tulisi verrata niiden tulonjakoa tasoittavaan vaikutukseen. Veronalennukset eivät tyypillisesti rahoita itseään, ja mahdollisia kasvuhyötyjen ohella pitäisi arvioida tarkasteltavien muutosten kustannukset. Perintöveron poisto tuskin nopeuttaisi kasvua merkittävästi.

Kirjoitus pohjautuu suurelta osin Kaisa Kotakorven esitelmään Valtioneuvoston Kasvuriihi-työryhmän asiantuntijakuulemisessa 27.1.2025.

FIT-kirjoitussarjan 8. osassa avataan yritysverotuksen teoreettista taustaa ja käydään läpi viimeisimpiä empiirisiä tutkimustuloksia yritysverotuksen havaituista vaikutuksista yritystoimintaan.

Suomessa eri puolueet ovat lupautuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Lupaukset yltävät aina EU-lainsäädäntöön vietyihin sitoumuksiin asti. Yksi keskeinen keino päästövähennyksiin olisi pyrkiä uudistamaan autokantaa niin, että siellä olisi huomattavasti nykyistä suurempi osuus täyssähköautoja. Politiikkatoimet eivät kuitenkaan ole tuottamassa liikenteessä sellaisia päästövähennyksiä, mitä lupaukset ja sitoumukset edellyttäisivät.

Liikenteen sähköistämiselle ei ole vaihtoehtoja, jos liikenteen päästöjä halutaan alentaa kohti nollaa. Suomessa tulisi toteuttaa kokeiluja liikenteen sähköistymistä edistävistä keinoista, kirjoittavat Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat.

• Kirjoituksessa kuvataan erilaisten sopeutustoimien kohdentumista eri tuloryhmiin ja niiden julkista taloutta sopeuttavaa vaikutusta.
• Laskelmia esitetään sosiaaliturvan leikkauksen, ansio- ja pääomatuloveron kiristyksen sekä arvonlisäverokantojen kiristyksen vaikutuksista.
• Laskelmissa on hyödynnetty SISU-mikrosimulaatiomallia.
• Lopussa keskustellaan myös muutamasta muusta sopeutuksen keinosta.

Talouspoliittisessa keskustelussa pohditaan usein julkisen sektorin tehtäviä ja erityisesti sitä, miten suuri julkisen sektorin tulisi olla. Tämä FIT-kirjoitussarjan neljäs numero esittelee julkisen sektorin tärkeimpiä tehtäviä ja toisaalta mitä vaikutuksia eri julkisen sektorin toimilla tutkimuskirjallisuuden perusteella on talouden toimintaan ja hyvinvointiin.

Suomalaisia muuttaa ulkomaille vuosittain enemmän kuin palaa. Tässä kirjoituksessa arvioidaan taloustieteellisen tutkimuksen ja kattavan uuden aineiston perusteella verotuksen vaikutusta kansainväliseen muuttoliikkeeseen, miltä tilanne Suomessa vaikuttaa ja millaisiin politiikkajohtopäätöksiin tarkastelu antaa aihetta.

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna. Vuoteen 2045 mennessä tavoitteena on kokonaan fossiiliton liikenne, mikä tarkoittaisi, että Suomen teillä ei silloin käytettäisi enää lainkaan fossiilisia polttoaineita. Vaikka näiden tavoitteiden eteen on jo toteutettu useita toimia, näyttää ensimmäisen tavoitteen toteutuminen epävarmalta ja jälkimmäisen epätodennäköiseltä.

FIT-kirjoitussarjan ensimmäinen numero esittelee yleistajuisesti, mitä taloustiede on ja miksi taloustieteellinen näkökulma on hyödyllinen talouspolitiikan vaikutusten ymmärtämisessä sekä erilaisten politiikkavaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen arvioinnissa.