FIT #9/2025: Miten verotus vaikuttaa talouskasvuun? Lyhyt katsaus tutkimusnäyttöön

Tuottavuuskasvu ja sitä kautta talouden kasvu luovat edellytyksiä hyvinvoinnin kasvulle pidemmällä aikavälillä. Nopeampi kasvu helpottaisi myös julkisen talouden tilaa, kun velan suhde talouden kokoon alenisi. Tällöin suoria menoleikkauksia tai veronkiristyksiä ei tarvitsisi tehdä yhtä paljon kuin hitaan kasvun oloissa. Paljon vaikeampi kysymys on, millä julkisen sektorin toimilla voidaan nopeuttaa kasvua. Toisaalta on myös selvää, että talouskasvua ei ole järkevää tavoitella hinnalla millä hyvänsä, ja keinojen valinnassa tärkeää on niistä saatavien hyötyjen ja kustannusten tasapaino.

Tässä kirjoituksessa pyrimme vetämään yhteen tutkimusnäyttöä verotuksen tason ja sen rakenteen vaikutuksista kasvuun. Verotuksen vaikutus talouskasvuun on valtavan suuri tutkimuskysymys, jota on hyvin vaikea tutkia suoraan, esimerkiksi maatason aineistolla. Maatason aineistosta ei verotuksen vaikutusta ole välttämättä eroteltavissa muista kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Sen vuoksi keskitymme tässä kirjoituksessa tarkastelemaan verotuksen vaikutuksia kasvun osatekijöihin, eli talouskasvun lähteisiin, joihin verotus voi vaikuttaa.

Pyrimme pohjaamaan kirjoituksen tutkimuksiin, joissa on mahdollisimman luotettavasti pystytty eristämään veromuutosten syy-seuraussuhde tarkasteltaviin taloudellisiin ilmiöihin ja puhdistamaan muut samaan aikaan vaikuttavat, tutkimusharhaa aiheuttavat tekijät. Pyrimme nostamaan esille erityisesti tutkimusnäyttöä Suomesta sekä vertailukelpoisista maista. Tällöin selkeintä on tarkastella reformeja, jossa jotain tiettyä veroa muutetaan, ja tutkia tämän vaikutuksia yllä mainittuihin kasvun osatekijöihin. Tämän FIT-kirjoitussarjan kirjoitukset pyrkivät olemaan tiiviitä. Tästä syystä joitakin seikkoja pohdimme vain hyvin ylätasolla.

Kasvun osatekijät ja niihin vaikuttavat veromuutokset

Tässä tarkasteltavat kasvun osatekijät ovat tuottavuus (esimerkiksi teknologian kehitys), pääoma (fyysinen ja henkinen) sekä työpanos. Tätä kautta kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa innovaatiot, investoinnit henkiseen pääomaan (esimerkiksi koulutus) ja fyysiseen pääomaan, sekä työvoiman tarjonta. Toki myös työvoiman koostumus mm. sen ikärakenteen kautta vaikuttaa kasvuun. Näistä pitkällä aikavälillä nimenomaan tuottavuuskehitys on keskiössä.

Verotuloja kerätään useista eri lähteistä; kaikilla veroilla voi periaatteessa olla kasvuvaikutuksia. Verotulojen kannalta merkittävimmät verolajit olivat vuonna 2023 Tilastokeskuksen mukaan henkilöiden tuloverot, joka tuottaa n. 30 % verotuloista, pakolliset sosiaaliturvamaksut (29 %) ja kulutusverot (ALV ja valmisteverot) (31 %). Yhteisöveron osuus verotuloista on n. 7 % ja omaisuusverojen 3 %. Jälkimmäisiin lukeutuvat esimerkiksi perintövero ja kiinteistövero.

Verotuksen vaikutuksesta innovaatioihin vasta vähän tutkimusta

Koska tuottavuuskehitys on kasvun kannalta keskeistä, tarkastelemme ensin verotuksen vaikutusta innovaatioihin. Yritykset voivat hyödyntää innovaatioita tuotannon tehostamisessa ja uusien tuotteiden markkinoille tuomisessa, siten vauhdittaen kasvua. Tarkastelemme ensin vaikutuksia suoraan innovaatioihin, ja sen jälkeen käsittelemme verotuksen vaikutuksia inhimilliseen pääomaan.

Tuloverotuksen vaikutuksesta innovaatioihin on toistaiseksi vasta vähän tutkimusnäyttöä. Akcigit ym (2022) tutkivat verotuksen vaikutuksia patentteihin USA:ssa. Heidän tulostensa perusteella yksilöiden tulo- ja yritysverotuksella on merkittäviä vaikutuksia patenttien määrään, mutta ei laatuun yksittäisten keksijöiden tasolla. Osavaltiotasolla vaikutusten kannalta oleellista on erityisesti keksijöiden liikkuvuus osavaltioiden välillä.

Suomessa innovointikannusteita parantaa se, että jos avainhenkilöt toimivat yrityksen kautta, osinkotulojen alempi veroaste lieventää heidän kokonaisveroastettaan. Ulkomaisia TKI-työntekijöitä taas tuetaan ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelulla.

Inhimillinen pääoma ja osaaminen ovat keskeisiä innovaatioiden syntymisen kannalta. Esimerkiksi Akcigit ym. (2019) korostavat, että innovaatiotoiminnan verokannusteilla yksinään on vaikea lisätä innovaatioita, vaan riittävän osaamisen varmistaminen koulutuspolitiikan kautta on innovaatioiden syntymisen kannalta olennaista. Tuloverotuksen vaikutuksista koulutustasoon ja koulutusvalintoihin on hyvin vähän luotettavaa tutkimusnäyttöä. Epäsuora tutkimusnäyttö viittaa siihen, että vaikutukset tuskin ovat kovin merkittäviä. Suomessa koulutuksen tuotto on progressiivisesta tuloverotuksesta huolimatta hyvällä tasolla ja korkeakouluihin on ”jonoa” (esim. Kalin ym. 2019; Talouspolitiikan arviointineuvosto 2017).

Tuloverotus voi vaikuttaa inhimilliseen pääomaan myös muuttoliikkeen kautta: aiheuttaako korkea verotus osaajien maastamuuttoa, tai vähentääkö se vastaavaa maahanmuuttoa? Viimeaikaisen suomalaista aineistoa käyttävän tutkimuksen perusteella yleisen tuloverotuksen vaikutukset muuttoliikkeeseen ovat pieniä (Kalin ym. 2022). Vastaavia tuloksia on löydetty myös kansainvälisessä kirjallisuudessa, joka kuitenkin on keskittynyt lähinnä pienehköihin erityisiin väestöryhmiin (Kleven ym. 2020). Sen sijaan kansainvälisten osaajien erityisverokohtelu on todennäköisesti hyödyllinen osa verotusta yksittäisen maan näkökulmasta (Kleven ym. 2013, Akcigit ym. 2016), ja sen kehittämistä edelleen voidaan harkita. 

Verotuksen työntarjontavaikutukset tuskin merkittäviä kasvun kannalta

Politiikkakeskustelussa huomio keskittyy tuloveroihin ja niiden työllisyysvaikutuksiin. Tämä ei kuitenkaan ole kasvun kannalta keskeisin asia, ja ylipäätään verotuksen vaikutukset työn tarjontaan ovat maltillisia. Tärkeä mittari tuloverotuksen vaikutuksista talouden aktiviteettiin on verotettavan tulon jousto, joka mittaa kuinka herkästi verotettava tulo reagoi tuloverotuksen muutoksiin. Laaja tutkimuskirjallisuus osoittaa, että joustot ovat kohtuullisia ja vaikutukset tulevat pääosin muista eristä kuin työn tarjonnasta (Matikka ym. 2016; Neisser 2021). Jos nämä muut erät heijastavat lähinnä verojen välttelyä, kasvuvaikutus on vähäinen. Miao ym. (2024) tulosten mukaan suurituloisten veronalennus Ruotsissa johti maltilliseen veropohjan kasvuun, joka näytti johtuvan tuntipalkan (ei työtuntien) muutoksesta, ja saattaa siten heijastaa tuottavuuden muutosta. Yksi tärkeä tutkimussuunta korostaa mikro- ja makrojoustojen yhteensovittamista (Jäntti ym. 2015, Chetty 2012), johon liittyen uusi lähestymistapa hyödyntää työpaikanvaihdoksia verotuksen pitkän aikavälin vaikutuksen estimointiin (Kleven ym. 2024): tulosten mukaan Tanskassa verotuksen vaikutukset olivat suurempia työpaikan vaihtajilla. Jos tämä tulos on yleistettävissä työntekijöihin laajemmin, verotuksen vaikutukset mm. tuottavuuteen pitkällä aikavälillä voivat olla suurempia kuin perinteinen kirjallisuuden perusteella on ajateltu. Toisaalta jos verojärjestelmän kokonaisuus on hyvin suunniteltu, tuloverotus ei välttämättä aiheuta isoja haittavaikutuksia (Kleven 2014). Työllisyyttä tukevat julkiset palvelut, laajat veropohjat ja laajaan raportointivelvollisuuteen perustuva veronkanto ja valvonta ovat tärkeitä seikkoja, jotka pitivät tuloverotuksen vaikutukset talouden toimintaan kurissa.

Hyödykeverotus on verotulojen kannalta yksi merkittävimmistä verolajeista, ja myös sillä voi olla vaikutuksia työnteon kannusteisiin. Teoriassa yleisen ALV:n muutosten kannustinvaikutusten ei pitäisi suuresti erota samaan henkilöön kohdistuvan samansuuruisen tuloveromuutoksen vaikutuksista. Yleisen arvonlisäveron tason muutoksista on melko vähän reformeihin perustuvaa tutkimusnäyttöä. Väliaikaiset, tietyille toimialoille kohdennetut ALV-alennukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet esimerkiksi kysyntään, ja niiden poisto johti suhteettoman suureen hintojen nousuun (Benzarti ym. 2020).

Yritysverotuksen alentaminen ei rahoittaisi itseään – kohdennetut tuet voivat olla vaikuttavampia*

Yhteisöverot ovat laskeneet merkittävästi Suomessa ja kansainvälisesti. Esimerkiksi Suomessa yhteisöveroa alennettiin 6 %-yksikköä vuosina 2012-2014. Kansainvälisessä kirjallisuudessa yhteisöveron laskulla on positiivinen vaikutus investointeihin (Fuest & Neumeier 2023; Jacob 2021). Esimerkiksi Chodorow-Reich ym. (2024) sekä Kennedy ym. (2024) tarkastelevat Yhdysvaltojen merkittävää yritysveron alennusta. Heidän päätuloksensa on, että vaikka veronalennukset vauhdittivat investointeja ja kasvua, vaikutus ei ollut niin suuri, että veronalennukset olisivat maksaneet itsensä takaisin.

Merkittävimmät vaikutukset tulevat usein suoraan investointeihin (esim. poistoihin) kohdistuvista verotuista (esim. Chodorow-Reich ym. 2024). Suomessa yhteisöveron lasku (Harju, Koivisto ja Matikka 2022) tai poistojen korottaminen (Einiö ja Nivala 2023) ei kuitenkaan kasvattanut investointeja merkittävästi. Syitä Suomesta saaduille tuloksille voivat olla esimerkiksi se, että yritykset eivät käyttäneet korotettuja poistoja (Grönberg 2015) tai mahdollisesti yhteisöveron ja osinkoverotuksen yhteisvaikutukset.

Yleisesti investointitukien suunnittelu on haastavaa, sillä niihin sisältyy esimerkiksi riski vanhojen teknologioiden (vs. innovaatiot) tukemisesta (ks. esim. Einiö ym. 2024). Myös kansainvälisen lainsäädännön huomioiminen on tärkeää: nimellinen yhteisöverokanta (20 %) ylittää minimiveron (15 %) selvästi, mutta efektiiviset veroasteet ovat paikoin lähellä minimiveroa (Kari & Viertola 2024). Veronalennusten kustannukset on myös huomioitava – tämä koskee toki kaikkia veroja.

Innovaatiotoiminnan kannusteisiin yrityksissä voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös suoraan TKI-verotukien avulla. Kansainvälisessä kirjallisuudessa löydetyt TKI-verotukien vaikutukset ovat tyypillisesti positiivisia (Hall 2020). Myös näissä tuissa on kuitenkin suunnitteluhaasteita (ks. esim. Takalo 2021), kuten rinnakkaiset tukijärjestelmät, kelpoisten investointien määrittely ja mahdollinen ”relabeling” (muiden kuin todellisten tuotekehitysmenojen raportoiminen TKI-vähennyksessä) sekä kasvuvaiheessa olevien yritysten huomioiminen. Tukien matala käyttöaste vähentää vaikuttavuutta (Kuusi ym. 2016). Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat näiden tukien käytössä tärkeitä investointi- ja tuotekehitystoiminnan luonteen vuoksi. Tästä syystä TKI-tukien käyttöä tulisi Suomessa jatkaa ja järjestelmää mahdollisesti kehittää. Kuten yllä todettiin, TKI-tukien ja koulutuspolitiikan komplementaarisuus on tärkeää, sillä TKI-tuet yksin eivät ole tehokas instrumentti innovaatioiden luomisessa (Ackigit ym. 2019). Tästäkin syystä koulutuspolitiikka on kasvupolitiikan keskiössä.

Osinkoverotus on keskeinen osa yrittäjien verotusta. Tutkimustulosten perusteella osinkoverotuksen tason vaikutus yritysten reaaliseen toimintaan, esimerkiksi investointeihin, vaikuttaisi olevan vähäinen. Osinkoveron alentaminen ei kasvattanut investointeja Yhdysvalloissa (Yagan, 2015), Ruotsissa (Alstadsæter ym., 2017) eikä Ranskassa (Bach ym. 2024). Vaikutuksia havaittiin vain yrityksissä, joissa oli vähän rahoitusvarallisuutta (Alstadsaeter ym. 2017). Suomessa osinkoverotuksen muutoksilla on havaittu olevan merkittäviä verosuunnitteluvaikutuksia osingonjakoon, mutta ei vaikutusta yritysten investointeihin. Kari ym. (2008) havaitsivat, että vuoden 2005 osinkoveron korotus vaikutti osingonmaksun ajoitukseen, mutta ei investointeihin. Harju ja Matikka (2016) tutkivat osinkoveromuutosten vaikutuksia yrittäjien verosuunnitteluun. Koivisto (2024) tutki veromuutosten vaikutuksia kattavasti, tarkastelemalla sekä verojärjestelmän rajakohtia että reformeja. Myös tämän tutkimuksen perusteella osinkoveromuutokset vaikuttavat merkittävästi verosuunnitteluun, mutta eivät investointeihin tai tuotannon tasoon. Yhteisöveron ja osinkoverotuksen vaikutuksia tutkivaa kirjallisuutta ovat koonneet laajemmin yhteen Harju ym. (2024, kirjoitussarjan kirjoitus). Tarkastellaan lopuksi vielä sosiaaliturvamaksuja (sotu-maksuja), jotka muodostavat suuren osan verotuloista ja vaikuttavat yritystoimintaan, mutta saavat usein melko vähän tilaa verotusta koskevassa julkisessa keskustelussa. Viimeaikainen tutkimuskirjallisuus löytää sotu-maksujen muutoksista suhteellisen suuria yritystason vaikutuksia työllisyyteen (Saez ym. 2019). Sotu-maksut nostavat yritystasolla työvoimakustannuksia – niiden tosiasiallinen kohtaanto on empiiristen tulosten perusteella yrityksillä – ja niillä on työllisyysvaikutuksia. Tämä johtaa vähempään määrään työpaikkoja erityisesti manuaalisissa tehtävissä ja matalasti koulutetuille työntekijöille työvoimakustannusten noustessa. Myös negatiivisia investointi- ja skaalausvaikutuksia esiintyy. Maksujen taakka kohdistuu pääosin yritysten omistajiin, ja työvoima kärsii skaalausvaikutuksista, sillä yritykset eivät pysty siirtämään niitä työntekijöiden palkkoihin. Interaktiot työmarkkinainstituutioiden välillä voivat olla tärkeässä roolissa selittämässä näitä tuloksia. Tutkimusta on tehty suomalaisella aineistolla (Benzarti & Harju 2021) ja useita tutkimuksia muista pohjoismaista ja Euroopasta.

*Yhteisö- ja osinkoverotusta on tarkemmin käsitelty Harju ym. FIT-kirjoitussarjan osassa 8, ja FIT-lausunnossa verojaostolle (Harju ym. 2025). Lausunto on pdf-muodossa artikkelin lopussa.

Perintöveron lakkauttaminen ei vauhdittaisi kasvua merkittävästi

Perintöverotuksen perusteista on tehty katsauksia, kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto (2014), OECD (2021) ja Eerola & Ropponen (2015). Perintövero on oleellinen osa verojärjestelmää: se lisää mahdollisuuksien tasa-arvoa ja sen aiheuttamat tehokkuustappiot saattavat olla pienemmät kuin useiden muiden veromuotojen. Sen korvaaminen muilla veroilla siis tuskin olisi kasvun vauhdittamisen kannalta hyödyllistä.

Perintöveron yhteydessä nostetaan usein esiin mahdolliset perheyrityksiin kohdistuvat haittavaikutukset. Jos halutaan tukea perheyrityksiä, koko perintöveron lakkauttaminen on huonosti kohdennettu keino, ja perheyrityksiä tuetaan nykyjärjestelmässä sukupolvenvaihdoksiin kohdistuvilla verohuojennuksilla. OECD:n (2021) laajan tutkimuskatsauksen mukaan perheyrityksissä perintövero voi heikentää niiden toimintaa, mutta toisaalta perintöjen verottaminen voi parantaa resurssien kohdentumista taloudessa: ei ole selvää, että omistajan perilliset ovat parempia jatkajia yritykselle kuin ulkopuoliset ammattilaiset. Perintöveroa tarkastelee tarkemmin myöhemmin tänä vuonna julkaistava VATT:n laaja katsaus.

Lopuksi

Tutkimuskirjallisuus, joka pyrkii tarkastelemaan suoraan verotuksen ja kasvun välisiä yhteyksiä maiden välisellä aineistolla, ei anna selkeitä vastauksia. Esimerkiksi yritysverotuksen ja kasvun välinen yhteys on meta-analyysin (Gechert & Heimberger 2022) mukaan epäselvä, ja julkaisuvääristymä vaikuttaa tulosten tulkintaan: merkitseviä vaikutuksia löytävät tutkimukset tulevat todennäköisemmin julkaistuksi. Myös verorakenteen ja kasvun välisistä yhteyksistä on saatu ristiriitaisia tuloksia (Arnold ym. 2011, Xing 2012).

Ei ehkä ole yllättävää, että kokonaisveroaste ja kasvu eivät ole yksiselitteisesti yhteydessä toisiinsa. Verotuksella voi olla haittavaikutuksia talouden toimintaan, mutta toisaalta julkisilla palveluilla ja investoinneilla, kuten koulutuksella, saavutetaan hyötyjä. Kokonaisveroaste onkin huono mittari verotuksen aiheuttamille vääristymille. Haittojen ja hyötyjen tasapaino riippuu siitä, onko verojärjestelmä tehokas ja hyvin suunniteltu sekä rahoitetaanko verotuksella oikeita asioita (ks. Talouspolitiikan arviointineuvosto 2015, luku 6; Kleven 2014).

Yritysverotuksen osalta tutkimus- ja tuotekehityksen verotukien edelleen kehittäminen ja kohdennetut tuet kasvaville yrityksille voivat olla tuottavuuskehityksen kannalta lupaavimpia veronalennuksia. Myös ylimpien tulojen rajaverojen alentaminen voisi vauhdittaa tuottavuuskehitystä hieman. Veronalennukset eivät luultavasti maksa itseään takaisin, joten samalla joudutaan miettimään, mitä menoja leikataan tai korotetaanko toisia, mahdollisesti vähemmän vääristäviä veroja, kuten kiinteistöverotusta tai yleistä kulutusveroa. Perintöveron poistaminen tuskin vauhdittaisi talouskasvua, ja menetettyjen verotulojen korvaaminen aiheuttaisi lisähaasteita. Kaiken kaikkiaan veroasteen valinta vaatii kokonaisharkintaa, johon vaikuttavat muutkin yhteiskunnalliset painotukset kuin talouskasvun vauhdittaminen.

Lähteet

Akcigit, U., Grigsby, J., Nicholas, T., Stantcheva, S. (2022). Taxation and Innovation in the Twentieth Century. Quarterly Journal of Economics, 137(1), 329–385.

Akcigit, U., Pearce, J. & Prato. M. (2024). Tapping into Talent: Coupling Education and Innovation Policies for Economic Growth. Review of Economic Studies, forthcoming.

Akcigit, U., Baslandze, S. & Stantcheva, S. (2016). Taxation and the international mobility of inventors. American Economic Review 106(10), 2930–81.

Alstadsæter, A., Jacob, M. ja Michaely, R. (2017). Do dividend taxes affect corporate investment? Journal of Public Economics 151, 74–83.

Arnold, J., Brys, B., Heady, C., Johannson, A., Schwellnus, C., Vartia, L. (2011). Tax policy for economic recovery and growth. Economic Journal, 121: F59–80

Bach, L., Bozio, A., Guillouzouic, A., Leroy, C. & Malgouyres, C. (2024). Follow the money! Why dividends overreact to flat-tax reforms. Working Paper. ffhalshs-02415470v2f

Benzarti, Y., Carloni, D., Harju, J. & Kosonen, T. (2020). What Goes Up May Not Come Down: Asymmetric Incidence of Value-Added Taxes. Journal of Political Economy, vol. 128, no. 12.

Benzarti, Y. &. Harju, J. (2021). Can Payroll Tax Cuts Help Firms During Recessions? Journal of Public Economics, 200.

Chetty, R. (2012). Bounds on elasticities with optimization frictions: A synthesis of micro and macro evidence on labour supply. Econometrica, 80: 969–1018.

Chodorow-Reich, G., Zidar, O. & Zwick, E. (2024). Lessons from the Biggest Business Tax Cut in US History. Journal of Economic Perspectives, 38(3), 61-88.

Eerola, E. & Ropponen, O. (2015). Mihin perintöveroa tarvitaan? VATT Policy Brief 1-2015.

Einiö, E., Laukkanen, M. & Viertola, M. (2024). Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. VATT.

Einiö, E. ja Nivala, A. (2023). Yritysverotukien käyttöaste, kohdentuminen ja vaikuttavuus, teoksessa Einiö, E., Kari, S., Nivala, A., ja Äimä, K. (toim.) Yritysverotukien käsite, luokittelu ja vaikuttavuus. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 62-106.

Fuest, C. & Neumeier, F. (2023). Corporate Taxation. Annual Review of Economics, 15, 425–50.

Gechert, S. ja Heimberger, P. (2022). Do corporate tax cuts boost economic growth? European Economic Review, Volume 147.

Grönberg, S. (2015). Tekevätkö yritykset korotettuja poistoja? VATT Muistiot 48. Hall B. (2020). Tax policy for innovation. NBER Working Paper 25773.

Harju, J. Koivisto, A. ja Matikka, T. (2022). The effects of corporate taxes on small firms. Journal of Public Economics 212, pp. 104-704.

Harju, J. ja Matikka, T. (2016). The Elasticity of Taxable Income and Income-Shifting Between Tax Bases: What Is ”Real” and What Is Not? International Tax and Public Finance, 23(4): 640—669.

Jäntti, M., Pirttilä, J., Selin, H. (2015). Estimating labour supply elasticities based on cross-country micro data: A bridge between micro and macro estimates? Journal of Public Economics, 127: 87–99.

Kalin, S., Kari, S., Kauppinen, I., Määttänen, N., Ropponen, O., & Valkonen, T. (2019). Verotuksen muutospaineet ja tulevaisuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:35.

Kalin, S., Kauppinen, I., Kotakorpi, K. & Pirttilä, J. (2022). Migration and tax policy: Evidence from Finnish full population data. FIT working paper no. 1

Kari, S., Karikallio, H. ja Pirttilä, J. (2008). Anticipating Tax Changes: Evidence from the Finnish Corporate Income Tax Reform of 2005. Fiscal Studies, vol. 29, issue 2, 167-196.

Kari, S. ja Viertola, M. (2024). Global Minimum Tax and Tax Incentives. VATT Muistio 72.

Kennedy, P. & C. Dodbridge & P. Landefeld & J. Mortenson (2024). The Efficiency-Equity Tradeoff of the Corporate Income Tax: Evidence from the Tax Cuts and Jobs Act. Käsikirjoitus.

Kleven, H. J. (2014). How can Scandinavians tax so much? Journal of Economic Perspectives, 28(4), 77-98.

Kleven, H. J., Kreiner, C. T., Larsen, K. & Sogaard, J. E. (2024). Micro vs Macro Labor Supply Elasticities: The Role of Dynamic Returns to Effort. NBER Working Paper 31549.

Kleven, H. J., Landais, C., Saez, E. & Schultz, E. (2013). Migration and Wage Effects of Taxing Top Earners: Evidence from the Foreigners Tax Scheme in Denmark. Quarterly Journal of Economics 129(1), 333–378.

Kleven, H. &  C. Landais, & M. Muñoz &  S. Stantcheva (2020). Taxation and Migration: Evidence and Policy Implications. Journal of Economic Perspectives 34 (2): 119–42.

Koivisto, A. (2024). Tax planning and investment responses to dividend taxation. International Tax and Public Finance.

Kuusi, T., Pajarinen, M., Rouvinen, P. & Valkonen, T. (2016). Arvio t&k-verokannusteen vaikutuksista yritysten toimintaan Suomessa. ETLA Raportit no. 51.

Matikka, T., Harju, J. & Kosonen, T. (2016). Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016.

Miao, D. & H. Selin & M.Söderström (2024) Earnings Responses to Even Higher Taxes, The Economic Journal, ueae092, https://doi.org/10.1093/ej/ueae092.

Neisser, C. (2021) The Elasticity of Taxable Income: A Meta-Regression Analysis, The Economic Journal, Volume 131, Issue 640, November 2021, Pages 3365–3391.

OECD (2021). Inheritance taxation in OECD countries. OECD Tax Policy Studies.

Saez, E., B. Schoefer, & D. Seim. 2019. Payroll Taxes, Firm Behavior, and Rent Sharing: Evidence from a Young Workers’ Tax Cut in Sweden. American Economic Review 109 (5): 1717–63.

Takalo, T. (2021). Innovaatiopolitiikkaa tuottavuuskasvun edistämiseksi. Akava Works. Talouspolitiikan arviointineuvoston rapotti 2014.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2017.

Xing, J. (2012): Tax structure and growth: how robust is the empirical evidence? Economics Letters, 117: 379–382.

Yagan, D. (2015). Capital tax reform and the real economy: The effects of the 2003 dividend tax cut. American Economic Review 105 (12), 3531–3563.