Huippuyksiköt pitkäaikaisen tutkimuksen mahdollistajana – esimerkkinä Verotutkimuksen huippuyksikkö

Tämä kirjoitus esittelee vuonna 2022 aloittaneen Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimusta, yhteistyötä ja tähän mennessä saavutettuja tuloksia. Kaisa Kotakorpi taustoittaa jo vuoden 2023 taloustieteilijöiden kesäpäivien plenum-luentoon perustuvassa kirjoituksessaan huippuyksikön toiminnan lähtökohtia, tavoitteita ja tutkimustapoja. Tässä kirjoituksessa kertaan vielä lyhyesti tutkimuksemme taustaa ja menetelmiä. Keskityn erityisesti tarjoamaan katsauksen siihen, mitä huippuyksikön tarjoama pitkäkestoinen rahoitus tutkimuksellisesti mahdollistaa, ja esittelen lyhyesti joitakin esimerkkejä merkittävimmistä saavutuksistamme ensimmäisten vuosien aikana, mikä toivottavasti motivoi muita taloustietelijöitä hakemaan huippuyksikkörahoitusta.

---

Mitä tutkimusta huippuyksikössä tehdään?

Verotutkimuksen huippuyksikössä konsortion jäsenet Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto keskittyvät yhteistyössä tuottamaan korkealaatuista ja hyvin monipuolista taloustieteellistä tutkimusta. Työmme perustuu Joel Slemrodin (Slemrod ja Gillitzer, 2013) ajatukseen siitä, että verotutkimus on paljon muutakin kuin vain veroasteiden tai veropohjien muutosten vaikutusten tarkastelua yksilöiden tai yritysten toimintaan. Tavoitteenamme on tutkia verojärjestelmää kokonaisuutena, jossa eri verolajien (mm. tulo-, kulutus- ja yritysverot) ja etuuksien (työttömyysturva, asumistuki, eläke- järjestelmä ym.) vaikutukset muodostavat keskeisen tutkimuskohteen.

Lisäksi tutkimme verojärjestelmän yksityiskohtia, kuten sääntelyä, veronmaksun vaikeutta, järjestelmän ymmärrettävyyttä ja verovalvontaa, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yksilöiden ja yritysten käyttäytymiseen. Esimerkiksi byrokratian monimutkaisuus etuuksien hakemisessa voi vaikuttaa ihmisten päätöksiin yllättävillä tavoilla, jotka saattavat lisätä eriarvoisuutta. Joissakin tapauksissa tällaisilla yksityiskohdilla voi olla jopa suurempi merkitys kuin veroasteiden tai tulonsiirtojen luomilla suorilla kannustinvaikutuksilla. Analyysimme kattaa julkisen talouden sekä tulo- että menopuolen, ja käytämme koko vero- ja tulonsiirtojärjestelmästä tässä ja muissa yhteyksissä termiä verojärjestelmä.

Slemrod kutsuu tällaista monipuolista tutkimusotetta ”tax systems research” -nimellä. Tämän innoittamana nimesimme huippuyksikkömme englanniksi ”Finnish Centre of Tax Systems Research (FIT)”.

Tarkemmalla tasolla tutkimuksemme jakautuu neljään osahankkeeseen. Näistä ensimmäinen keskittyy eriarvoisuuden tutkimukseen, sillä sekä verotus että sosiaaliturva vaikuttavat suoraan tulonjakoon ja eriarvoisuuteen. Osahankkeessa arvioidaan myös tuloerojen kehitystä monipuolisesti aiempaa kattavammalla aineistolla ja keskitytään erityisesti luomaan uudenlaista varallisuusaineistoa. Tämä kansainvälisestikin ainutlaatuinen uusi aineistokokonaisuus mahdollistaa paremman ymmärryksen varallisuuden jakautumisesta Suomessa ja uusien tutkimusavausten tekemisen käyttämällä varallisuutta ja sen osatekijöitä vasteena arvioitaessa erilaisia politiikkamuutoksia. Samalla hankkeessa tutkitaan tulo- ja varallisuuserojen syitä, jotka voivat liittyä sekä markkinatalouden toimintaan että julkisvallan politiikkaan.

Toinen osahanke keskittyy ympäristön ja terveyden tutkimukseen. Koska ilmastonmuutos ja epäterveellisten elintapojen aiheuttamat kansanterveydelliset ongelmat ovat merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, voidaan verojärjestelmän luomilla kannustinvaikutuksilla pyrkiä ratkomaan näitä ongelmia ohjaamalla kulutusta ja tuotantoa vähemmän haitalliseen suuntaan. Tällä hankkeella pyrimme lisäämään ymmärrystä näiden kannustinvaikutusten suuruuksista, joista toistaiseksi tiedämme vielä melko vähän. Näihin aiheisiin liittyvät tutkimusteemamme ovat hyvin moninaisia: käytämme satunnaistettuja ja luonnollisia koeasetelmia yhtäältä sähköautojen käyttöönoton vaikutusten arvioimiseen, luonnollisilla koeasetelmilla tutkimme polttoaineverojen vaikutuksia ajokilometreihin ja autonostopäätöksiin, ja toisaalta arvioimme esimerkiksi alkoholipolitiikan muutosten vaikutuksia.

Kolmannessa osahankkeessa pohditaan perinteisemmin verojärjestelmän aiheuttamia hyvinvointivaikutuksia ja vaikutuksia verokertymään. Tässä hankkeessa tutkitaan esimerkiksi sitä, miten työvoiman tarjonta muuttuu verotuksen vuoksi ja saako korkea verotus aikaan maastamuuttoa. Näiden vaikutusten selvittäminen on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää miten verojärjestelmää tulisi kokonaisuutena suunnitella.

Neljännessä osahankkeessa keskitytään yrityksiin, yrittäjyyteen ja tuottavuuteen. Tutkimme sitä, miten verojärjestelmä, sisältäen veroasteet, hallinnolliset säännöt ja yleinen sääntely, vaikuttaa yritysten suorituskykyyn, yritysten syntymiseen ja kasvuun sekä tuottavuuteen. Nämä teemat ovat tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää, miten tuotantopäätökset yrityksissä tehdään, miten arvonlisä yrityksissä muodostuu ja miten se jakautuu muun muassa työntekijöiden ja pääoman omistajien kesken.

---

Miten me teemme tutkimuksemme?

Kun Slemrod asettaa alkutahdit sille, mitä me tutkimme, määrittää toinen hyvin kuuluisa taloustieteilijä Ester Duflo pitkälti sen, miten me pääasiassa tutkimuksemme teemme (Duflo, 2017). Hänen lähestymistavassaan taloustieteilijää kuvaillaan ”putkimiehenä”, joka tonkii talouden rakenteita ja yksityiskohtia, yrittäen tunnistaa sen tukos- tai vuotokohtia. Kun tällä tavoin yhdistetään akateemisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeät tutkimuskysymykset, voi taloustiede tarjota paljon uutta arvokasta ymmärrystä siitä, miten maailma käytännössä toimii. Tämä lähestymistapa nojaa siihen, että yhdistämällä luotettavat tutkimusasetelmat laadukkaisiin aineistoihin, voidaan tuottaa tietoa järjestelmän vuoto- ja tukoskohtien löytämiseksi ja avaamiseksi. Me yhdistämme Slemrodin ja Duflon ideat luomalla verojärjestelmästä putkistoverkoston, kuten kuvaamme nettisivuillamme ja josta on versio alla Kuviossa 1. Tässä kuvassa vasemmalta tulevat verotulot mahdollistavat koko julkisen sektorin toiminnan, ja niitä tulee luonnollisesti hyvin useista eri lähteistä. Keskellä oleva tankki kuvaa sitä, miten julkinen sektori mm. Verohallinnon toimesta kerää verotuloja ja toisaalta, miten ministeriöt sitten allokoivat tuloja eteenpäin kohti oikealle poistuvia monia rahavirtoja, joilla rahoitetaan eri etuuksia ja palveluita. Ajatuksemme on, että tutkimalla näitä eri tulo- ja menolähteitä sekä keskellä olevan tankin vaikutuksia erikseen voimme tuottaa luotettavinta tietoa siitä, miten verojärjestelmä kokonaisuutena toimii. Tällä tavoin voimme tutkimuksellamme tarjota tärkeää tietoa verojärjestelmän suunnittelua varten.

---

Duflon taloustieteilijä putkimiehenä -ajatuksen taustalla tärkeä tekijä on se, että tutkimus perustuu mahdollisimman luotettavien tutkimusmenetelmien ja aineistojen käyttöön. Verotutkimuksen huippuyksikössä käytämme pääasiallisesti eri politiikkatoimenpiteiden yksityiskohtia ja muutoksia erottelemaan vaikutukset niin toisistaan kuin myös muista asioista, joita yhteiskunnassa tapahtuu. Tällä tavoin voimme tehdä luotettavaa vertailua ihmisten tai yritysten välillä, joista osa kohtaa jonkin politiikkamuutoksen ja osa ei. Pyrimme myös luomaan satunnaistettuja koeasetelmia yhdessä viranomaisten ja virkamiesten kanssa mahdollisuuksien ja resurssien näin salliessa. Vaikka tällaisia mahdollisuuksia ei kovin usein ole, pyrimme tällaisten asetelmien luomiseen aina kun mahdollisuuksia niihin aukenee.

Politiikkamuutosten arvioinnissa instituutioiden syvällinen ymmärtäminen on erityisen tärkeää, jotta voidaan luoda tutkimusasetelmia, joilla erilaisten ihmisten ja yritysten vertailu voidaan tehdä luotettavasti. Koska verojärjestelmä on melko monimutkainen, on ymmärrettävä hyvin, minkälaisia kannustimia se luo ja kenelle, että voi muodostaa luotettavia vertailuasetelmia. Tämä instituutioiden syvällinen ymmärrys on yksi huippuyksikkömme erityinen vahvuus.

Käytämme tutkimuksessamme pääasiassa korkealaatuisia yksilö- ja yritystason rekisteriaineistoja Tilastokeskuksen etäkäyttöjärjestelmän kautta. Nämä aineistot kattavat kaikki Suomessa asuvat henkilöt ja yritykset usean vuosikymmenen ajalta. Pyrimme yhdistämään näihin rekisteriaineistoihin monipuolisesti erilaista täydentävää tietoa eri rekistereistä ja kyselyistä, joilla voimme mahdollistaa luotettavat tutkimusasetelmat ja paljastaa tarkemmin mekanismeja havaittujen vaikutusten taustalla. Toinen iso tavoitteemme huippuyksikössä on, että pyrimme soveltuvin osin ja mahdollisuuksien mukaan yhdistämään aineistoja vastaaviin hallinnollisiin aineistoihin muista maista, erityisesti muista Pohjoismaista. Olemme aiemmassa tutkimuksessamme toteuttaneet tämäntyyppistä strategiaa varsin onnistuneesti ja tavoitteemme on tehdä sitä johdonmukaisemmin huippuyksikön myötä. Tällaisten hankkeiden kautta voimme tehdä uusia avauksia tutkimushankkeiksi ja laajentaa tutkimuksen mahdollisuuksia myös yksikkömme ulkopuolelle.

---

Miksi huippuyksikkömme tutkimus on tärkeää?

Suomessa kokonaisveroaste, eli verojen ja veronluonteisten maksujen osuus bruttokansantuotteesta, on lähes 45 %. Siksi verojärjestelmän suunnittelu on yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää. Verojärjestelmä vaikuttaa jokaisen elämään syntymästä lähtien aina elämän loppuun asti – huomasimme sitä tai emme. Verotulot mahdollistavat julkisten palveluiden rahoituksen, joita kaikki käytämme elämämme aikana, ja ne edistävät yhteiskunnan määrittämien tulonjakotavoitteiden saavuttamista.

Hyvin suunniteltu verojärjestelmä kerää tarvittavat verotulot mahdollisimman pienin kustannuksin ja luo tasapuoliset edellytykset kaikille menestyä. Toisaalta huonosti suunniteltu järjestelmä – erityisesti korkean verotuksen oloissa – voi merkittävästi heikentää työllisyyttä ja vaikuttaa tuottavuuteen. Siksi on tärkeää ymmärtää, kuinka eri verolajit ja etuudet vaikuttavat talouden kokoon ja niiden mahdollisesti aiheuttamiin hyvinvointitappioihin.

Toisaalta hyvin suunniteltu verotus voi auttaa ratkaisemaan monia nyky-yhteiskunnan suurimpia haasteita. Ilmastonmuutos ja terveysongelmat syntyvät usein markkinoiden epätäydellisyyksistä sekä yksilöiden päätöksenteon rajoitteista, ja ne uhkaavat hyvinvointia tulevina vuosikymmeninä. Julkisella sektorilla on keskeinen rooli näiden haitallisten kehityskulkujen torjumisessa.

Huippuyksikössämme tuotamme korkeatasoista, politiikkarelevanttia tutkimusta, joka tukee tehokkaan, oikeudenmukaisen ja kestävän verojärjestelmän kehittämistä. Uudet empiiriset tutkimustulokset eivät ainoastaan tarjoa käytännön ratkaisuja, vaan myös luovat pohjaa uudelle talousteorialle. Esimerkiksi: missä määrin julkisen vallan kannattaa puuttua markkinoilla syntyviin tuloeroihin, ja milloin tehokkaampi tapa on käyttää verotusta ja tulonsiirtoja uudelleenjakoon? Muun muassa tämän tyyppisiin kysymyksiin etsimme vastauksia tutkimuksessamme.

---

Huippuyksikkö yksitieteisenä konsortiona

Suomen Akatemian monista muista rahoitusinstrumenteista huippuyksikkörahoitus poikkeaa siinä, ettei se vaadi monitieteistä tutkimuskonsortiota. Se onkin Akatemian laajin ja pitkäkestoisin rahoitusmuoto, jossa monitieteisyyttä ei edellytetä. Vaikka monitieteisellä yhteistyöllä on tutkimuksellisia etuja, sen toteuttaminen voi olla haastavaa, sillä eri tieteenalojen välillä on merkittäviä eroja sekä käytännöissä että lähestymistavoissa. Erityisesti taloustiede poikkeaa monin tavoin muiden tieteenalojen vakiintuneista käytänteistä.

Huippuyksikköä hakiessamme suunnittelimme tutkimuksemme alusta asti yhden tieteenalan hankkeeksi. Tämä mahdollisti selkeän ja konkreettisen tutkimussuunnitelman ilman, että alojen välisiä eroja olisi täytynyt ratkaista jo hakuvaiheessa. Lisäksi se mahdollisti hakemuksen rakentamisen hyvin pitkäaikaisen tutkimusyhteistyön varaan, mikä oli haku- ja haastatteluvaiheessa kiistaton etu. Lähestymistapa tuottaa myös skaalaetuja, kun merkittävä osa suomalaisista julkisen talouden tutkijoista toimii nyt samassa tutkimusyksikössä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimisimme omassa kuplassamme – verotus ei ole pelkästään taloustieteellinen kysymys, vaan siihen liittyy muun muassa poliittisia, juridisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Teemme monissa hankkeissa yhteistyötä yli tieteenalarajojen esimerkiksi tulo- ja varallisuuseroihin tai ympäristöön liittyvissä teemoissa. Lisäksi yhteistyötä on käynnissä ja suunnitteilla kasvavissa määrin myös yritysjuridiikan sekä väestötieteilijöiden ja sosiologien kanssa.

Näitä ulottuvuuksia tarkastelemme tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Erityisesti institutionaalisiin kysymyksiin saamme arvokasta näkökulmaa laajasta yhteistyöverkostostamme, johon kuuluu yliopistotutkijoita sekä eri hallinnonalojen asiantuntijoita muun muassa ministeriöistä, ammatti- ja työnantajaliitoista, kunnista, Kelasta, Verohallinnosta ja sektoritutkimuslaitoksista. Vaikka tämä ei ole varsinaista monitieteistä yhteistyötä, se laajentaa näkökulmaamme ja täydentää taloustieteellisiä analyysejä esimerkiksi käyttäytymistieteiden ja oikeustieteen näkökulmista.

---

Mitä pitkäjänteisellä tutkimusrahoituksella saadaan aikaan?

Huippuyksikön rahoitus mahdollistaa laajan, monipuolisen ja pitkäjänteisen lähestymistavan tutkimukseen. Rahoitus kestää yhteensä kahdeksan vuotta ja jakautuu kahteen vaiheeseen: ensimmäiseen viiden vuoden jaksoon ja sitä seuraavaan kolmen vuoden jatkorahoituskauteen, joka myönnetään, mikäli väliarvioinnissa toiminta arvioidaan menestyksekkääksi. Tämän rahoituksen ansiosta voimme yhdistää eri tutkimusalueiden ja uravaiheiden tutkijoita, rakentaa pitkäjänteisen tutkimusagendan sekä toteuttaa kokeellista tutkimusta, laajoja datankeruuhankkeita ja niiden syvällistä analysointia.

Jatko-opiskelijoiden rahoitus on Suomessa niukkaa. Huippuyksikkörahoitus tarjoaa resursseja täysipäiväiseen jatko-opiskeluun, mikä paitsi lisää väitöskirjatutkijoiden määrää myös parantaa heidän asemaansa. Tämä vähentää riippuvuutta pienistä apurahoista ja nopeuttaa valmistumista. Lisäksi voimme lisäresurssien avulla järjestää aktiivisesti koulutusta tutkimusteemoistamme jatko-opiskelijoille sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Huippuyksikkörahoitus mahdollistaa myös kansainvälisen rekrytoinnin ja yhteistyön aiempaa laajemmassa mittakaavassa. Erityisesti postdoc-tutkijoiden palkkaaminen kansainvälisiltä työmarkkinoilta useana peräkkäisenä vuonna parantaa tutkimuksen laatua ja kansainvälistymistä merkittävästi. Lisäksi rahoituksen avulla voimme ylläpitää ja laajentaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Tieteellisen kontribuution kannalta laadukkaat aineistot ovat välttämättömiä, mutta erityisen tärkeää on käyttää uskottavia tutkimusasetelmia. Rahoituksen avulla voimme toteuttaa satunnaistettuja koeasetelmia, jotka tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen. Näitä kokeita toteutamme usein yhteistyössä eri julkishallinnon toimijoiden kanssa. Ilman huippuyksikön resursseja tällaisten laajojen ja vaativien kokeiden toteuttaminen ei olisi mahdollista.

Vaikka suomalaiset rekisteriaineistot ovat kansainvälisesti huipputasoa, niiden käyttö on kallistunut viime aikoina nopeasti, erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Huippuyksikön rahoituksen turvin voimme varmistaa keskeisten tutkimusaineistojen saatavuuden ja kehittämisen sekä mahdollistaa uusien aineistojen keruun. Näiden suurten avausten hyödyt kantavat pitkälle tulevaisuuteen, palvellen myös uusia tutkijapolvia.

Huippuyksikköstatus ei tuo pelkästään ulkopuolista rahoitusta, vaan myös vahvistaa yliopiston sitoutumista huippuyksikön tutkimuksen alaan. Suomen Akatemian myöntämä status helpottaa lisäsitoutumista, lisärahoituksen ja tuen saamista yliopistolta. Yliopisto voi tukea huippuyksikön kaltaista hanketta rahoituksen lisäksi esimerkiksi korvaamalla projektiin osallistuvien johtajien opetustyötä. Tämä vähentää hallinnollista kuormitusta ja mahdollistaa hankkeen tehokkaan johtamisen. Pitkäaikainen tutkimusrahoitus mahdollistaa myös avustavan henkilöstön pysyvämmän palkkaamisen projektin koordinointiin ja hallinnointiin. Tämä on erityisen tärkeä tekijä, jonka merkitystä tutkimusmaailmassa ei voi liiaksi korostaa. Avustava henkilöstö vapauttaa tutkijoiden – ja erityisesti hallinnollisesta vastuusta vastaavien projektin johtajien – aikaa keskittyä tutkimustyöhön ja sen strategiseen johtamiseen. Tämä puolestaan edistää projektin sujuvaa etenemistä merkittävästi.

---

Mitä olemme tähän mennessä saaneet aikaan?

Reilun kolmen ensimmäisen vuoden aikana olemme saavuttaneet tutkimuksen saralla jo useita merkittäviä tuloksia. Olemme julkaisseet tutkimusartikkeleita taloustieteen korkeatasoisissa kansainvälisissä aikakauslehdissä, mikä on tärkeää osoittaaksemme asemamme tutkimuksellisesti huippuyksikkönä. Heti toimintamme käynnistyttyä perustimme myös oman working paper-sarjan, jonka avulla voimme konkreettisesti ja selkeästi tuoda esiin tutkimustoimintamme aktiivisuutta. Tarkempaa tietoa sekä journal-julkaisuista että FIT working paper-sarjan sisällöstä, löytyy nettisivuiltamme.

Huippuyksikön tarjoamien resurssien ansiosta olemme käynnistäneet satunnaistettuihin koeasetelmiin perustuvia tutkimushankkeita, joiden toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman tätä rahoitusta. Lisäksi olemme huippuyksikön tutkijayhteisön sisällä tehneet useita uusia tutkimusavauksia, erityisesti työn taloustieteen alueella, mikä tukee ja laajentaa erinomaisesti verojärjestelmään liittyvää tutkimusta. Olemme myös onnistuneet hankkimaan huippuyksikköä täydentävää rahoitusta useista eri lähteistä – muun muassa varallisuusaineistojen koostamista ja niillä tehtävää tutkimusta varten.

Olemme olleet erittäin aktiivisia kansainvälisen yhteistyön saralla. Jatko-opiskelijamme ovat vierailleet säännöllisesti yhteistyökumppaneidemme luona maailman johtavissa yliopistoissa, kuten University of Californiassa (Berkeley), MIT:ssä, Harvard Business Schoolissa ja Paris School of Economicsissa. Ilman huippuyksikön rahoitusta, mainetta ja ylipäätään resursseja jatko-opiskelijoiden palkkaamiseen, nämä jatko-opiskelijoille erittäin tärkeät vierailut eivät olisi olleet mahdollisia. Lisäksi useat vanhemmat tutkijamme ovat vierailleet aktiivisesti eri yliopistoissa ulkomailla. Olemme myös tiiviissä yhteistyössä useiden vastaavien pohjoismaisten verojärjestelmätutkimukseen keskittyvien konsortioiden kanssa.

Kansainvälinen maine ja Akatemian huippuyksikköstatus on edesauttanut meitä myös erinomaisesti onnistuneissa rekrytoinneissa. Kaikki konsortiokumppanimme ovat onnistuneet palkkaamaan kansainvälisiltä taloustieteen työmarkkinoilta huippuluokan postdoc-tutkijoita työskentelemään huippuyksikössämme. Ilman huippuyksikön tarjoamaa lisäresursointia tällaiset rekrytoinnit eivät olisi olleet mahdollisia. Näiden merkittävien rekrytointien ansiosta olemme vahvistaneet tutkimustiimejämme ja laajentaneet osaamistamme useilla keskeisillä tutkimusalueilla, ja sen myötä tutkijaryhmämme on laajentunut merkittävästi.

Seminaarien ja workshopien järjestäminen on ollut aktiivista heti huippuyksikön toiminnan alusta lähtien. Huippuyksikön kick-off-seminaarin arvostettuna plenum-puhujana oli Joel Slemrod. Erittäin merkittävä tapahtuma meille oli kesäkuussa 2024 Helsingissä järjestetty NBER Trans-Atlantic Public Economics Seminar (TAPES), jonka osallistujina oli useita julkistaloustieteen alan huippututkijoita, kuten Emmanuel Saez ja Henrik Kleven. Tulevaisuudessa tapahtumien järjestäminen jatkuu aktiivisena: elokuussa 2025 järjestämme jo kolmannen Wages, Employment and Inequality -kokouksen Helsingissä, ja joulukuussa 2026 on vuorossa Nordic Public Policy Symposium.

Olemme olleet erittäin aktiivisia järjestämään koulutusta jatko-opiskelijoille. Esimerkiksi kesällä 2024 järjestimme NBER TAPES -konferenssin yhteydessä julkistaloustieteen jatko-opintotason kurssin, jossa luennoitsijoina toimivat huippuyksikön senioritutkijoiden lisäksi vierailevat luennoitsijat useista maailman johtavista yliopistoista. Kurssille osallistui opiskelijoita yhteensä kymmenestä eri maasta, mikä oli ilahduttava osoitus kansainvälisestä kiinnostuksesta.

Tämä jatko-opiskelukurssien järjestämistoiminta laajenee entisestään tulevina vuosina. Kesällä 2025 järjestimme yhteistyössä Uppsalan yliopiston yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisen jatko-opiskelijaworkshopin otsikolla Firms and Public Policy, jossa opiskelijaesitysten lisäksi luentoja pitivät Andrea Weber ja Eric Zwick. Lisäksi syyskuusta 2025 alkaen toteutamme yhteistyössä Helsinki GSE:n ja Uppsalan yliopiston kanssa koko syksyn kestävän julkistaloustieteen jatko-opintokurssin.

Huippuyksikön tutkijat ovat osallistuneet erinomaisen ansiokkaasti politiikkakeskusteluun Suomessa. Tutkimuksemme ja huippuyksikkömme näkyvyys on sitä kautta selkeästi parantunut. Tässä näkyvyydessä on auttanut heti huippuyksikön aloitettua lanseerattu FIT-kirjoitussarja, jossa koostetaan tutkimustietoa rajatuista teemoista perustuen huippuyksikön tekemään omaan sekä muiden tutkimukseen. Vaikka laajaa näkyvyyttä ja tunnettuutta on usein vaikea saavuttaa nopeasti, olemme onnistuneet kasvattamaan sitä ajan kuluessa tasaisesti ja olemme nyt hyvin näkyvillä eri medioissa. Esimerkkinä tästä toimii se, että vuoden 2025 kehysriihen aikaan useat Suomen johtavat mediat nostivat huippuyksikkömme tutkijoita esiin, kun Helsingin Sanomat viittasi pääkirjoituksessaan[1] nettisivuillamme julkaistuun artikkeliin[2], kehysriihen jälkeisen päivän Ylen pääuutislähetyksessä Kaisa Kotakorpi kommentoi kehysriihen päätöksiä[3], ja Tuomas Kosonen kommentoi niitä MTV:llä[4].

---

Missä on kohdattu haasteita?

Rahoituksen saamisen jälkeen projekti vaati merkittäviä panostuksia tärkeisiin rekrytointeihin. Yksi keskeinen tavoite oli löytää osaava projektikoordinaattori, mikä on tämäntyyppiselle projektille erityisen tärkeää. Haasteena tällaisessa rekrytoinnissa on usein se, ettei vastaavanlaisesta toiminnasta ole aiempaa kokemusta. Onneksemme tässä onnistuttiin erinomaisesti: suhteellisen nopeasti saimme palkattua projektipäällikön tukemaan huippuyksikön käynnistämistä.

Toinen merkittävä haaste liittyi taloustieteen kansainvälisen työmarkkinamallin yhteensovittamiseen suomalaisen yliopiston jäykkien rekrytointikäytäntöjen ja -sääntöjen kanssa. Tavoitteena oli mahdollistaa parhaat mahdolliset rekrytoinnit. Hallinnollisten haasteiden vuoksi rekrytointien käynnistäminen viivästyi Tampereen yliopistossa merkittävästi, ja prosessia jouduttiin viemään eteenpäin useilla hallinnon tasoilla, jotta se olisi edes jossain määrin yhteensopiva kansainvälisten käytäntöjen kanssa. Tämä oli olennaista, jotta pystyimme toteuttamaan Akatemialle lupaamamme avoimuuteen ja korkeatasoiseen rekrytointiin tähtäävän prosessin.

Vaikka huippuyksikkörahoitus tarjoaa suhteellisen pitkäjänteisen ja vakaan pohjan tutkimustyölle, seuraava keskeinen haaste on toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tällä hetkellä rahoitustilanteemme on hyvä Suomen Akatemian rahoituksen sekä muiden täydentävien rahoituslähteiden ansiosta. Nämä resurssit ovat mahdollistaneet erinomaisen tutkimusympäristön rakentamisen. Seuraavaksi katse on suunnattava tulevaisuuteen ja huippuyksikkörahoituksen jälkeiseen aikaan, johon on tärkeää ryhtyä valmistautumaan hyvissä ajoin.

---

Kirjallisuus

Duflo, E. (2017), “The Economistas Plumber”, American Economic Review 107: 1–26.

Kotakorpi, K. (2023), ”Ekonomisti verotuksen vuotokohtia etsimässä”, Kansantaloudellinen aikakauskirja 119: 421–430. https://journal.fi/kak/article/view/141687

Slemrod, J. ja Gillitzer, C. (2013), Tax Systems. Publisher: MIT Press.  https://doi.org/10.7551/mitpress/9780262026727.001.0001

---

[1] https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011189440.html

[2] https://verotutkimus.fi/yhteisovero/?fbclid=IwY2xjawJ1eq9leHRuA2FlbQIxMQBicmlkETBiQmZKQ2xDMnZvbXJkYXJFAR7gVNJWbwNpnX3_1eIwR1EHWMkJti1swb-Rcd4IsgU61c6q_Z90xCifY3iNqQ_aem_19gGXNA5A5uaCKzt7IYOuQ

[3] https://areena.yle.fi/1-3235352?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share

[4] https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/taloustieteilija-hallituksen-paatokset-lisaavat-suomen-velanottoa-tulevaisuudessa/9143458

---