Julkisen talouden sopeuttaminen voidaan toteuttaa joko julkisen talouden tuloja lisäämällä, eli verotusta kiristämällä, tai menoja vähentämällä eli leikkaamalla sosiaaliturvaa tai vähentämällä julkisten palveluiden tarjontaa. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoisia sopeutuskeinoja ja simuloivat, miten ne vaikuttaisivat julkisen talouden tasapainoon sekä tulonjakoon eri väestöryhmien välillä.
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä selvittää tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa raportissa vastauksia tulevaisuuden hyvinvoinnin ydinkysymyksiin taloustieteellisestä näkökulmasta. Väestötasolla hyvin- ja pahoinvoinnin samanaikaista kasvua ei ole ollut viime vuosina havaittavissa, mutta joitain yksilötason riskitekijöitä voidaan tunnistaa. Esimerkiksi pienituloisuusaste on kasvanut erityisesti työttömien keskuudessa. Tämänhetkistä talouspoliittista keskustelua hallitsee valtion budjetin sopeuttamisen tarve ja sopeutuskeinojen valinnalla voi olla merkitystä myös hyvinvointierojen kehityksen kannalta.
Julkisessa keskustelussa kireää tuloverotusta on pidetty yhtenä syynä Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan. Erityisesti koulutettujen henkilöiden maastamuutto saattaa alentaa verokertymää ja vaikuttaa haitallisesti maan tuottavuuspotentiaaliin. Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä toteaa kuitenkin Suomen tuloverotuksen vaikuttavan varsin vähän työvoiman maastamuuttoon.
Tutustu uuteen suomenkieliseen FIT-kirjoitussarjaan ja tulossa oleviin teemanumeroihin. Ensimmäisessä numerossa pohditaan taloustieteen syvintä olemusta.
Sarjan päätoimittajana toimii Tuomas Kosonen (kuvassa).