Taloustieteen professori Emmanuel Saez sai vuonna 2023 Wihurin kansainvälisen palkinnon hyvinvointivaltion kestävyyden edellytysten tutkimuksesta. Hän puhuu vierailunsa aikana Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) ja Uppsalan verotutkimuskeskuksen (UCFS) järjestämällä taloustieteen jatko-opiskelijoiden kesäkursilla, sekä osallistuu julkistaloutta ja verotusta käsittelevään TAPES-seminaariin.
Verotarkastusten jälkeen yritykset ilmoittavat välittömästi enemmän verotettavia tuloja, ja raportoidut tulot myös pysyvät korkeammalla tasolla ainakin viisi vuotta tarkastuksesta. Kolmannes verotarkastusten tuottamasta verokertymästä selittyy tarkastusten aikaansaamilla muutoksilla yritysten raportointikäyttäytymisessä.
Laaja eriarvoisuuskatsaus osoittaa, että 1990-luvun lopulla tuloerot nousivat Suomessa uudelle, pysyvästi korkeammalle tasolle. 2000-luvulla tuloerojen kasvu hidastui, mutta työmarkkinoiden eriarvoisuus on yhä useammin yhteydessä sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Verotutkimuksen huippuyksikkö ja Tampereen Työväen Teatteri käsittelivät talouden, ihmisluonteen ja verotuksen perimmäisiä kysymyksiä tieteen ja taiteen keinoin TTT-klubilla.
Anonyymi yleisöpalaute oli kannustavaa:
‒ Hieno tunnelma, ei turhaa tärkeilyä. Vahvisti uskoa siihen, että tiede ja moraali yhä entistä tarpeellisempia.
‒ Raikas yhdistelmä, loistava rohkea idea ja onnistunut toteutus!
‒ Mielenkiintoisia esityksiä ja kommentteja, jotka eivät olleet pelkkää samanmielisten hymistelyä. Aiheet nivoutuivat hyvin yhteen.
‒ Kunpa löytyisi lisää rahoitusta ja intoa tällaisiin tilaisuuksiin.
Ratkaiseeko raha kaiken – vai pilaako raha kaiken?
Verotutkimuksen huippuyksikön ja Tampereen Työväen Teatterin kattaus käsittelee talouden, ihmisluonteen ja verotuksen perimmäisiä kysymyksiä tieteen ja taiteen keinoin.
Tuloveron korotukset ovat tehokas tapa tasapainottaa julkista taloutta, sanoo Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi Kauppalehden haastattelussa 27.3.2023.
Verovaroin paitsi rahoitetaan hyvinvointipalvelut, voidaan verotuksen ja tulosiirtojen avulla myös ratkoa merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Suurimpia globaaleja ongelmia on ilmastonmuutos, jonka hillinnän taloudellisiin ratkaisuihin keskittyy ekonomisti Marita Laukkanen. Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATTissa pitkään työskennellyt Laukkanen aloitti maaliskuussa työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa. Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) työyhteisönään hän haluaa vahvistaa ympäristötaloustiedettä.
Julkisen talouden sopeuttaminen voidaan toteuttaa joko julkisen talouden tuloja lisäämällä, eli verotusta kiristämällä, tai menoja vähentämällä eli leikkaamalla sosiaaliturvaa tai vähentämällä julkisten palveluiden tarjontaa. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoisia sopeutuskeinoja ja simuloivat, miten ne vaikuttaisivat julkisen talouden tasapainoon sekä tulonjakoon eri väestöryhmien välillä.
Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä selvittää tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa raportissa vastauksia tulevaisuuden hyvinvoinnin ydinkysymyksiin taloustieteellisestä näkökulmasta. Väestötasolla hyvin- ja pahoinvoinnin samanaikaista kasvua ei ole ollut viime vuosina havaittavissa, mutta joitain yksilötason riskitekijöitä voidaan tunnistaa. Esimerkiksi pienituloisuusaste on kasvanut erityisesti työttömien keskuudessa. Tämänhetkistä talouspoliittista keskustelua hallitsee valtion budjetin sopeuttamisen tarve ja sopeutuskeinojen valinnalla voi olla merkitystä myös hyvinvointierojen kehityksen kannalta.