Suomen ansioeroja ja ansiodynamiikkaa voidaan nyt vertailla 25 muuhun maahan. VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat tuottivat Suomen tilastot kansainväliseen Global Repository of Income Dynamics (GRID) -tietokantaan.
Global Repository of Income Dynamics (GRID) on avoin kansainvälinen tietokanta, joka kokoaa eri maiden hallinnollisista rekisteriaineistoista yhdenmukaisesti tuotettuja tilastoja ansioiden jakautumisesta ja ansiodynamiikasta. Päivityksen myötä tietokanta laajenee 12 maasta 26 maahan.
Suomen GRID-tilastot ovat tuottaneet VATT:n Tuuli Paukkeri, Tampereen yliopiston ja VATT:n Terhi Ravaska sekä Duke-yliopiston Pengpeng Xiao. Paukkeri ja Ravaska kuuluvat myös Verotutkimuksen huippuyksikköön (FIT). Suomen tilastot on muodostettu Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta ja ne kattavat vuodet 1987–2018.
Perinteiset ansioeromittarit kertovat, kuinka suuria eroja ihmisten ansioissa on tiettynä ajankohtana. Ne eivät kuitenkaan kerro, mitä yksittäisten ihmisten ansioille tapahtuu ajan kuluessa. Ansiodynamiikka kuvaa tätä muutosta: esimerkiksi sitä, kuinka paljon ihmisten ansiot vaihtelevat vuodesta toiseen, miten ansionmenetysten riski kehittyy ja kuinka ihmiset siirtyvät ansiojakauman eri osien välillä.
– GRIDin vahvuus on siinä, että voimme tarkastella ansioerojen lisäksi ihmisten ansioiden muutoksia. Sama ansioerojen taso voi syntyä hyvin erilaisissa yhteiskunnissa: yhdessä ihmisten ansiot voivat pysyä vuodesta toiseen lähes samoina, toisessa ihmiset liikkuvat paljon ansiojakauman sisällä ja kohtaavat suurempia ansioriskejä. GRID tekee näiden erojen vertaamisen maiden välillä mahdolliseksi, VATT:n erikoistutkija Tuuli Paukkeri sanoo.
Ansiodynamiikan kansainvälinen vertailu edellyttää, että eri maiden tilastot on tuotettu vertailukelpoisella tavalla. GRIDissä tilastot muodostetaan eri maiden hallinnollisista rekisteriaineistoista yhteisten määritelmien ja menetelmien avulla.
Tietokannan avulla voidaan vertailla esimerkiksi, missä maissa ihmisten ansiot vaihtelevat eniten vuodesta toiseen, miten ansionmenetysten riskit eroavat maiden välillä ja kuinka paljon ihmiset liikkuvat ansiojakauman eri osien välillä. Lisäksi voidaan tarkastella, miten ansiodynamiikka eroaa esimerkiksi iän ja sukupuolen mukaan tai miten ansioiden vaihtelu muuttuu talouden nousu- ja laskusuhdanteissa.
– Suomen pitkän aikavälin rekisteriaineistot tarjoavat hyvän pohjan ansioiden ja ansiodynamiikan tarkasteluun, sillä samoja henkilöitä voidaan seurata vuodesta toiseen ja tarkastella, miten heidän ansionsa muuttuvat ajan myötä. Kun aineistoista muodostetaan mittareita yhdenmukaisin menetelmin eri maissa, voimme paitsi ymmärtää Suomen kehitystä paremmin myös nähdä, missä suhteissa Suomi muistuttaa esimerkiksi muita Pohjoismaita ja missä suhteissa Suomen kokemukset ovat olleet poikkeuksellisia, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Terhi Ravaska sanoo.
GRID-tietokanta on avoimesti saatavilla verkossa. Aineistoa voi ladata omaan käyttöön, ja visualisointityökalulla voi muodostaa kuvaajia suoraan aineistosta ja vertailla kehitystä eri maiden välillä.
Suomen GRID-aineistoon perustuvassa työpaperissa tarkastellaan ansioerojen ja ansiodynamiikan kehitystä Suomessa vuosina 1987–2018 sekä sitä, miten kehitys on eronnut alueiden ja toimialojen välillä. Tutkimus julkaistaan myöhemmin Journal of Macroeconomics -lehdessä.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Tuuli Paukkeri, VATT
tuuli.paukkeri@vatt.fi
+358 295 519411