Vauva ja aikuinen

17.11.2025 | Ajankohtaista

Vertaisarvioitu tutkimus tarkastelee kotihoidon tuen vaikutuksia

Aiemmin keskustelua herättänyt tutkimus lasten kotihoidon tuen vaikutuksista on nyt vertaisarvioitu ja julkaistu arvostetussa Journal of Public Economics’ssa.

Tulosten perusteella lasten kotihoidon tuen uudelleenarviointi olisi ajankohtaista, sillä tukimuodolla on negatiivisia vaikutuksia mm. äitien työllisyyteen ja vanhempien väliseen tasa-arvoon.

Tutkijat huomauttavat, että tukimuodon tarkastelu ei ota kantaa siihen, miten yksittäistä lasta tulisi hoitaa.

Kirjoittaja: Tuomas Kosonen

Julkaistu tutkimus selvitti lasten kotihoidon tuen vaikutuksia vanhempien ansioihin ja työllisyyteen sekä lasten hyvinvointia mittaaviin tekijöihin. Tutkimuksen ovat tehneet tutkimusprofessori Tuomas Kosonen (VATT), Jonathan Gruber (MIT:n julkistaloustieteen huippuprofessori)ja Kristiina Huttunen (Aalto yliopisto).

Tutkimustulokset osoittavat kotihoidon tuen vähentävän äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Suurempi tuki lisää näitä vaikutuksia. Keskimäärien äitien ansiot putoavat paljon Suomessa ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen verrattuna isien tuloihin ja verrattuna tilanteeseen muissa Pohjoismaissa.

Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että lasten kotihoidon tuen vaikutus on niin suuri, että se poistamalla äitien ansiot kehittyisivät lapsen syntymän jälkeen enemmän samaan tapaan kuin muissa Pohjoismaissa, eli eivät laskisi niin paljoa.

Lasten osalta tutkimustulosten perusteella suurempi lasten kotihoidon tuki johtaa keskimääräistä useammin lasten hyvinvoinnin vähenemiseen mitattuna lasten neuvolatesteillä, toisen asteen koulutusvalinnoilla tai jopa jossain määrin nuorisorikostilastoissa.

Tutkimustulokset ovat keskimääräisiä, joten ne kertovat ennen kaikkea lasten kotihoidon tuen keskimääräisistä vaikutuksista. Niistä ei voi päätellä minkälaisia hoitoratkaisuja yksittäisten lasten kohdalla tulisi tehdä. Tutkimustulosten valossa voi kuitenkin suositella, että lasten kotihoidon tukea osana muuta lapsiin kohdistuvaa tukipolitiikkaa tarkasteltaisiin uudelleen.

Tutkimuksessa on hyödynnetty kotihoidon tuen kuntalisiä, joiden avulla voidaan metodologisesti tutkia kotihoidon tuen rahamäärän kausaalista vaikutusta keskimäärin väestössä eli vaikutus puhdistettuna muista tekijöistä, jotka myös vaikuttavat esimerkiksi äitien työllisyyteen. Lisäksi hyödynnetään päivähoitomaksujen uudistusta vuodelta 1997, jolloin kunnallisesti vaihdelleet maksutaulukot yhtenäistettiin Suomessa. Nämä asetelmat tukevat tämän tutkimuksen päätuloksia.

Tutkimusjulkaisu herätti aiemmin Suomessa vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Nyt tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu julkistaloustieteen alan kärkilehdessä Journal of Public Economics. Julkaisu lisää tutkimustulosten ja niistä johdettujen politiikkasuositusten painoarvoa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Verotutkimuksen huippuyksikköä, jonka muodostavat Tampereen yliopisto, VATT ja Helsingin yliopisto. Tekijöistä tutkimusprofessori Tuomas Kosonen on huippuyksikön VATT:n osahankkeen johtaja. Verotutkimuksen huippuyksikkö tuottaa laadukasta tutkimustietoa veroista, tulonsiirroista ja muun julkisen vallan politiikan vaikutuksista ja taustoista.

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen (s-posti: tuomas.kosonen@vatt.fi ja puh. 050 322 9304)

Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli ”Paying Moms to Stay Home: Short and Long Run Effects on Parents and Children” on julkaistu Journal of Public Economics’ssa marraskuussa 2025. Tutkimus on aiemmin julkaistu VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikön julkaisusarjoissa.

Aiempi tutkimus

Tuomas Kosonen (2014): To Work or Not to Work? The Effect of Childcare Subsidies on the Labour Supply of Parents (https://www.degruyter.com/document/doi/10.1515/bejeap-2013-0073/html)

Tuomas Kosonen & Kristiina Huttunen (2018): Kotihoidon tuen vaikutus lapsiin https://www.doria.fi/handle/10024/162813

Valokuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Avainsanat: