FIT-kirjoitussarja: Mitä taloustiede oikeastaan on – tai ei ole?

Uuden FIT-kirjoitussarjan ensimmäinen osa, Taloustieteen näkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun, on julkaistu. Kirjoituksessa esitellään yleistajuisesti, mitä taloustiede oikeastaan onkaan, miten erotellaan taloustiede talouspolitiikasta ja miten taloustieteellinen näkökulma olisi hyödyllistä ottaa huomioon käytännön talouspolitiikkaa suunniteltaessa. Kirjoitussarjan päätoimittajana toimii tutkimusprofessori Tuomas Kosonen (Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT ja FIT), ja hänen lisäkseen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat toimineet professorit:
‒ Jarkko Harju, Tampereen yliopisto ja FIT
‒ Markus Jäntti, Tukholman yliopisto ja SOFI
‒ Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto ja FIT
‒ Niku Määttänen, Helsingin yliopisto
‒ Jukka Pirttilä, Helsingin yliopisto ja FIT
‒ Hannu Vartiainen, Helsingin yliopisto

Heti aluksi kirjoittajat oikovat usein vinoutunutta kuvaa taloustieteestä tyypillisesti vain rahoitusmarkkinoihin tai bruttokansantuotteeseen keskittyvänä tieteenä. Kirjoituksessa korostetaan, että taloustiede on yhteiskuntatiede, jonka keskiössä on ihminen. Tosiasiassa taloustieteen tutkimuksen kirjo on laaja. Esimerkiksi jo verotutkimuksen huippuyksikön piirissä tutkitaan miten ihmiset valitsevat vapaa-ajan ja työn välillä, miten eri talouspolitiikan keinoilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta tai miten verotus vaikuttaa yritysten toimintaan kuten investointipäätöksiin ja kasvuun. Huippuyksikkö kuitenkin sisältää vain kapean osan koko taloustieteen tutkimuksesta. 

Taloustiede ei suinkaan ole pelkästään materiaalisen hyvän tavoittelua, vaan ennemmin sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnin tavoittelua. Kirjoituksessa avataan esimerkkien kautta, miten talouspoliittisia toimenpiteitä toteutettaessa ei usein voida parantaa kaikkien tilannetta, vaan niukkuuden maailmassa talouspoliittiset valinnat hyödyttävät yksiä, mutta haittaavat toisia. Sen tunnistaminen, kuinka suuria talouspoliittisten toimien vaikutukset ihmisten valintoihin empiirisesti ovat ja millä tavoin politiikkatoimet kohdistuvat, on valistuneen julkisen päätöksenteon välttämätön edellytys, todetaan kirjoituksessa. Niukkuuden periaatteen korostaminen, joka pätee niin kotitalouksiin kuin valtioon, on taloustieteen erityispiirre yhteiskuntatieteiden joukossa ja nostaa keskiöön kysymyksen, mistä pitäisi luopua, kun kaikkea ei voi saada. Lue koko kirjoitus.

Seuraavissa numeroissa FIT-kirjoitussarja tarjoaa tutkimustietoa päätöksentekijöiden, median ja kaikille taloustieteen annista talouspolitiikan kysymyksiin kiinnostuneiden tietoisuuteen selkeästi ja kokonaisvaltaisesti. Akateemiset tutkimusartikkelit, joita tutkijat normaalisti julkaisevat, palvelevat ensisijaisesti tutkijayhteisöä, ja ne vaativat lukijaltaan usein syvempää perehtymistä. Sen sijaan suomenkielinen FIT-kirjoitussarja on suunnattu tutkijayhteisön sijaan selvemmin tiedon käyttäjille. ‒ Luotettavaa tietoa tarvitaan disinformaation ajassa entistä enemmän paitsi päätöstenteon tueksi myös kansalaisten ymmärryksen ja medialukutaidon lisäämiseksi, sanoo kirjoitussarjan toimittaja, tutkimusprofessori Tuomas Kosonen VATTista. Syksyn mittaan julkaistaan teemanumeroita mm. Yhteisö- ja pääomaverosta, liikenteen päästöjen vähentämiseksi tehtävien toimien tarpeellisuudesta sekä verotuksen ja maastamuuton välisestä yhteydestä, jatkaa Kosonen. Harkinnassa on myös laajemmin julkisen talouden perusperiaatteita valottava kirjoitus.

Lue kirjoitussarjan uusin artikkeli: Mitä taloustiede oikeastaan on – tai ei ole?

Kaikki FIT-kirjoitussarjan kirjoitukset julkaistaan verotutkimus.fi-sivustolla. Jos haluat sähköpostiisi tiedon kirjoitussarjan uudesta julkaisusta, klikkaa Kirjoitussarja-sivun alalaidan linkkiä tai ilmoita asiasta sähköpostitse: marjukka.hourunranta@tuni.fi.

Jaa artikkeli