Väitöskirjatutkija Ida Kankaanranta kuvaa blogikirjoituksessaan tutkijan elämää Paris School of Economics’issa, kertoo Molièren inspiroimana havaintojaan ranskalaisesta yhteiskunnasta, veropolitiikasta, tutkimuksesta, leivästä ja ylipäänsä Ranskasta, sekä sukeltaa välillä Ranskan historian kautta ihmettelemään, miksi kaikki tiet tuntuivat johtavan joko a) Aurinkokuninkaaseen, b) Galliaan, tai c) veroihin.
Aiemmin keskustelua herättänyt tutkimus lasten kotihoidon tuen vaikutuksista on nyt vertaisarvioitu ja julkaistu arvostetussa Journal of Public Economics’ssa.
Tulosten perusteella lasten kotihoidon tuen uudelleenarviointi olisi ajankohtaista, sillä tukimuodolla on negatiivisia vaikutuksia mm. äitien työllisyyteen ja vanhempien väliseen tasa-arvoon.
Tutkijat huomauttavat, että tukimuodon tarkastelu ei ota kantaa siihen, miten yksittäistä lasta tulisi hoitaa.
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivinen tutkimusmenetelmä mahdollisti tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy-seuraussuhteen luotettavan arvioinnin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on tutkimuksessa toinen merkittävä uusi elementti.
Uusi tutkimus tarkastelee Suomen osatyökyvyttömyyseläkeläisiä ja heidän etuusjärjestelmänsä aiheuttamia työnteon kannustimia. Tutkimuksessa arvioitiin etenkin sitä, miten työeläkejärjestelmään säädetty lepäämislaki vaikutti osatyökykyisten työnteon määrään, ja millaisia vaihtoehtoja järjestelmän kehittämiseksi olisi työllisyyden näkökulmasta.
KTM Marika Viertola puolustaa väitöskirjaansa Essays on corporate income taxation and multinational enterprises Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 22.9.2025.
Väitöskirja tuo uutta tietoa erityisesti pohjoismaisten ja suomalaisten monikansallisten yritysten käyttäytymisestä sekä siitä, miten erilaiset veropolitiikan toimet, kuten maakohtainen raportointi, vaikuttavat voitonsiirtoon ja millaisia muita vaikutuksia toimenpiteillä voi olla.
Riskiperusteiset verotarkastukset eivät ainoastaan paljasta maksamattomia veroja, vaan myös muuttavat yritysten toimintaa pysyvällä tavalla. Uuden tutkimuksen mukaan tarkastetut yritykset ilmoittavat aiempaa enemmän tuloja, maksavat veroja usean vuoden ajan entistä enemmän ja samalla veroja vältelleiden yritysten konkurssiriski kasvaa.
Prof. Jarkko Harju esittelee kirjoituksessaan vuonna 2022 aloittaneen Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimusta, yhteistyötä ja tähän mennessä saavutettuja tuloksia.
Kirjoitus on ensin julkaistu Taloustieteellisen Yhdistyksen Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 2/2025.
Huippuyksikön väitöskirjatutkijat Miko Hallikainen, Ella Mattinen, Aino Linnunsalo, Lauri Turkia ja Lukas Worku vierailivat yritys- ja julkistalouden tutkimukseen liittyvässä FIT-UCFS PhD Workshopissa Uppsalassa kesäkuussa 2025.