Omaa tulosijoitusta koskeva tieto merkitsee eniten, kun vertailukohtana on oma viiteryhmä

Xiaogeng Xu, Satu Metsälampi, Michael Kirchler, Kaisa Kotakorpi, Peter Hans Matthews ja Topi Miettinen tarkastelevat tuoreessa tutkimuksessaan, mitkä tulovertailut ovat yksilön koetun hyvinvoinnin kannalta merkityksellisimpiä. Tutkimuksessa vertaisryhminä tarkastellaan samaa ammattia harjoittavia, saman koulutustason omaavia, samanikäisiä, saman kunnan asukkaita sekä koko maan väestöä.

Suhteellisen tulotason tiedetään vaikuttavan hyvinvointiin, mutta on ollut epäselvää, mitkä vertailukohteet ovat tässä suhteessa tärkeimpiä. Tällä on merkitystä sekä organisaatioiden sisällä, joissa vertailut esihenkilöihin tai työtovereihin vaikuttavat kannustimiin ja henkilöstön vaihtuvuuteen, että julkisessa keskustelussa, jossa vertailuryhmän valinta voi muovata näkemyksiä tulojen uudelleenjaosta.

Tutkijat kutsuivat tutkimukseen edustavan otoksen, johon kuului 20 000 työuran keskivaiheilla olevaa 35–45-vuotiasta suomalaista. Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettuun ennakkorekisteröityyn informaatiokokeeseen osallistui 6 600 kutsutuista. Osallistujia pyydettiin ensin arvioimaan oma tuloasemansa viidessa eri vertailuryhmässä, joita pystyttiin arvioimaan rekisteriaineistojen avulla. Vertailuryhmät perustuivat ammattiin, ikäryhmään, koulutustasoon, asuinkuntaan ja koko maan väestöön. Tämän jälkeen satunnaisesti valituille osallistujille paljastettiin heidän todellinen tulosijoituksensa yhdessä näistä ryhmistä, kun taas osalle ei annettu lainkaan sijoitusta koskevaa tietoa.

Tieto omasta tulosijoituksesta vaikutti tyytyväisyyteen omiin tuloihin ja palkkaan sekä koettuun tulojen oikeudenmukaisuuteen – mutta ainoastaan silloin, kun vertailuryhmä oli riittävän rajattu: samaa ammattia harjoittavat, saman koulutustason omaavat tai samanikäiset. Tieto omasta sijoituksesta koko maan tulonjaossa vaikutti vain vähän. Kun osallistujat saivat itse päättää, minkä vertailuryhmän mukaisen sijoituksensa he saivat tietää, selvä enemmistö valitsi tiedon sijoituksestaan saman ammatin harjoittajien joukossa, eikä esimerkiksi koko maan väestön keskuudessa. Tämä tukee entisestään johtopäätöstä, että ihmisille merkityksellisimpiä ovat kapeasti määritellyt vertailuryhmät.

Vaikutukset ulottuivat raportoitua hyvinvointia pidemmälle. Yhdistettyjä hallinnollisia rekisteriaineistoja hyödyntäen tutkijat havaitsivat, että henkilöt, jotka saivat tietää tutkimuksen toteutusvuonna 2021 tulosijoituksensa olevan oman ammattiryhmänsä sisällä odotettua heikompi, ansaitsivat myöhemmin samana vuonna enemmän.

Tutkimus osoittaa myös, että osallistujat aliarvioivat suuresti tulotasonsa suhteessa kaikkiin tutkittuihin vertailuryhmiin. Väärinkäsitykset omasta suhteellisesta tulosijoituksesta olivat suurimpia koko maan ja kuntatason tulovertailuissa. Tulokset viittaavat siihen, että tulojen läpinäkyvyyttä vahvistavat politiikkatoimet voivat olla hyödyllisempiä kuin mitä vain kansalliseen eriarvoisuuteen keskittyminen voisi antaa ymmärtää. Koska ihmiset ennemmin aliarvioivat kuin yliarvioivat tulosijoitustaan, tulosijoitusta koskevan tiedon jakaminen voisi lisätä kokonaishyvinvointia.

Vertaisarvioitu artikkeli ” Which Reference Groups Matter and How? A Relative Income Information Experiment with Administrative Data” on julkaistu tieteellisessä aikakausjulkaisussa American Economic Journal: Applied Economics heinäkuussa 2026.

Jaa artikkeli