28.05.2026 |
Vaikuttavuuskertomukset
Vaikuttavuuskertomus: Tutkimustulosten laaja levittäminen kansallisessa mediassa
Vaikuttavuuskertomuksen kirjoittajat: Marjukka Hourunranta ja Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto
Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Huippuyksikön johtaja: Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto
Vaikuttavuuskertomuksen kirjoittajat: Marjukka Hourunranta ja Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto
Vaikuttavuustavoite
Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) yksi tärkeimmistä tavoitteista on vahvistaa tutkimukseen pohjautuvaa päätöksentekoa. FIT pyrkii lisäämään tutkimustulosten hyödyntämistä päätöksentekijöiden keskuudessa sekä tukemaan tietoon perustuvaa julkista ja poliittista keskustelua.
Keinot
Verotutkimuksen huippuyksikkö toteutti joukon toimenpiteitä ennen vuoden 2025 hallituksen puoliväliriihtä ja sen aikana. Näissä toimenpiteissä keskityttiin ajoitettuun tutkimustiedon levittämiseen, aktiiviseen osallistumiseen mediassa sekä suoraan vuoropuheluun päätöksentekijöiden kanssa, jotta tutkimusnäyttö olisi tukemassa julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa ratkaisevilla hetkillä.
Neuvotteluja edeltävässä vaiheessa tutkijat keskittyivät viestimään ajantasaista verotusta ja talouskasvua koskevasta tutkimuksesta. Lokakuun 9. päivä 2024 julkaistiin Verotutkimuksen huippuyksikön kirjoitussarjan osa #8, jossa artikkelin kirjoittajat Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka koostivat ja avasivat viimeisintä tutkimusta yritysverotuksen eri vaikutuksista. Tämä teki monimutkaisista, akateemisista tutkimustuloksista saavutettavia laajemmalle yleisölle, mukaan lukien toimittajille ja politiikkatoimijoille. Tätä artikkelia seurasi STT Info -kanavan kautta 29. lokakuuta 2024 julkaistu lehdistötiedote, jossa korostettiin, etteivät muutokset verotuksessa ole yksinkertaisia työkaluja talouskasvun kiihdyttämiseksi. Lehdistötiedotetta siteerattiin useissa sanomalehdissä ja digitaalisen median kanavissa.
Vaikuttaminen jatkui lähempänä itse puoliväliriihen budjettineuvotteluita suoran vuorovaikutuksen ja kohdistetun viestinnän muodossa. 27. tammikuuta 2025 huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi osallistui asiantuntijakuulemiseen pääministerin Kasvuriihi-työryhmässä, joka tarjosi mahdollisuuden esitellä tutkimustuloksia suoraan finanssipolitiikan avainasemassa oleville päätöksentekijöille neuvotteluiden kannalta kriittisessä vaiheessa.
Helmikuussa 2025 suoritettiin lisätoimia tutkimusnäytön kokoamiseksi ja viestimiseksi. Kaisa Kotakorven ja Jukka Pirttilän kirjoittama artikkeli #9 huippuyksikön kirjoitussarjassa tarjosi kattavan katsauksen siihen, kuinka verotus vaikuttaa talouskasvuun tarjoten sekä päätöksentekijöille että medialle selkeän, tutkimukseen pohjautuvan yhteenvedon kriittisessä päätöksentekovaiheessa. Samaan aikaan jätettiin myös kirjallinen lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle listaamattomien yhtiöiden omistajayrittäjien verotuksen kokonaisuudesta. Tämä Jarkko Harjun, Kaisa Kotakorven ja Jukka Pirttilän laatima virallinen lausunto muunsi akateemisen tutkimuksen konkreettiseksi politiikkarelevantiksi analyysiksi, joka tuki suoraan parlamentaarista päätöksentekoa.
Yhdessä nämä toimenpiteet loivat vaikuttamisen jatkumon: median kautta tietoisuuden lisäämisestä ja julkisen keskustelun muovaamisesta siirryttiin suoraan vaikuttamiseen päätöksentekijöihin asiantuntijakuulemisten ja virallisten lausuntojen kautta. Ajoittamalla viestintää budjettineuvottelusyklin mukaisesti tutkijat onnistuivat pitämään tutkimustuloksensa esillä kriittisinä hetkinä ja siten vahvistamaan tietoon perustuvaa julkista keskustelua ja tutkimusnäyttöön perustuvaa päätöksentekoa.
- 09.10.2024: FIT-kirjoitussarjan artikkeli FIT #8/2024. Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka: ”Mitä uutta tiedämme yritysverojen vaikutuksista?”
https://verotutkimus.fi/fit-8-2024-yritysverojen-vaikutuksista/
- 29.10.2024: Tiedotemedialle STT Info -tiedotepalvelun kautta: ”Verotuksen muutoksista ei ole saatavissa helppoja ratkaisuja kasvun vauhdittamiseen. ”
https://www.sttinfo.fi/tiedote/70618541/yritysverojen-laskeminen-on-tehoton-keino-edistaa-talouskasvua?publisherId=69819223&lang=fi
- 27.1.2025: Kaisa Kotakorven asiantuntijakuuleminen Valtioneuvoston Kasvuriihi-työryhmässä
- 21.2.2025: FIT-kirjoitussarjan artikkeli #9/2025. Kaisa Kotakorpi ja Jukka Pirttilä: ”Miten verotus vaikuttaa talouskasvuun? Lyhyt katsaus tutkimusnäyttöön”
- Helmikuu 2025: Verotutkimuksen huippuyksikön kirjallinen lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle listaamattomien yhtiöiden omistajayrittäjien verotuksen kokonaisuudesta (O 2/2025 vp), kirjoittajat: Jarkko Harju, Kaisa Kotakorpi ja Jukka Pirttilä.
Tulokset
Hallituksen budjettineuvottelujen aikana huhtikuussa 2025 Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat saivat lyhyessä ajassa vahvaa ja jatkuvaa näkyvyyttä Suomen keskeisissä tiedotusvälineissä. Tutkijat olivat 19.–30. huhtikuuta toistuvasti esillä muun muassa YLE:llä, Helsingin Sanomissa, MTV:llä sekä muissa valtakunnallisissa ja alueellisissa medioissa haastateltavina, asiantuntijakommentaattoreina ja siteerattuina asiantuntijoina.
Huippuyksikön asiantuntijat, mukaan lukien Jarkko Harju, Kaisa Kotakorpi, Tuomas Matikka ja Tuomas Kosonen, olivat näkyvästi esillä sekä painetuissa että digitaalisissa uutisimedioissa, televisiossa ja podcasteissa. Heidän tutkimuksiinsa pohjautuvia arvioitaan käsiteltiin useissa korkean profiilin medioissa, kuten YLE:n pääuutislähetyksissä ja laajasti luetuissa verkkoartikkeleissa, Helsingin Sanomien painetuissa ja digitaalisissa julkaisuissa, sekä kansallisilla podcast alustoilla. Myös Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimusjulkaisuihin, kuten FIT-kirjoitussarjaan, viitattiin suoraan mediassa, mukaan lukien Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa, mikä laajensi tutkimustiedon tavoittavuutta entisestään.
Mediaosallistuminen jatkui aktiivisena koko neuvottelukauden ajan, ja tutkijat esiintyivät useaan otteeseen keskeisinä päätöspäivinä (erityisesti 24.4.) varmistaen, että tutkimusnäyttö oli esillä ratkaisevilla hetkillä. Mediahuomio kohdistui johdonmukaisesti verotusta, julkista taloutta ja talouskasvua käsittelevään tutkimukseen, mikä vahvisti Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden asemaa keskeisinä asiantuntijaääninä kansallisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
FITin medianäkyvyys hallituksen budjettineuvotteluihin liittyen vuonna 2025
| 19.4. | YLE: Hallitus kaavailee tulo- ja yhteisöveron laskemista – tätä siitä seuraisi | Jarkko Harju ja Tuomas Matikka | https://yle.fi/a/74-20156752 |
| 21.4. | HS: Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin | Viittaus ja linkki FIT-kirjoitus-sarjaan | https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011181677.html |
| 22.4. | HS printti: Yhteisöveron keventäminen heikentäisi julkista taloutta; HS verkko (21.4.): Taloustieteilijät varoittavat: Yhteisöveron keventäminen kiihdyttäisi Suomen velkaantumista | Tuomas Kosonen, Sami Jysmä | https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011182149.html |
| 23.4. | Uusi Juttu -podcast: Verojen alentaminen sotii hallituksen velkatavoitetta vastaan, sanoo verotuksen huippuasiantuntija | Kaisa Kotakorpi | https://www.uusijuttu.fi/juttu/sZRTksqW-aVTH6fEX-f7e00 |
| 24.4. | YLE: Tutkijat: Riihen päätökset lisäävät velkaantumista – lisäkasvua voi tulla, mutta se ei suinkaan maksa itseään takaisin | Tuomas Matikka | https://yle.fi/a/74-20157635 |
| 24.4. | HS: Suomella ei olisi varaa näin mittaviin veronalennuksiin, sanoo professori | Kaisa Kotakorpi | https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011188632.html |
| 24.4. | YLE pääuutislähetys, haastattelu puoliväliriihen veronkevennyksistä ja talouden tasapainottamisesta | Kaisa Kotakorpi | https://areena.yle.fi/1-72361911 |
| 24.4. | MTV3: Taloustieteilijä: Hallituksen päätökset lisäävät Suomen velanottoa tulevaisuudessa | Tuomas Kosonen | https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/taloustieteilija-hallituksen-paatokset-lisaavat-suomen-velanottoa-tulevaisuudessa/9143458 |
| 24.4. | YLE verkko: Taloustieteilijät paukauttavat suorat sanat hallituksen päätöksistä: ”Numeroiden kaunistelua” | Kaisa Kotakorpi | https://yle.fi/a/74-20157952 |
| 25.4. | Uusi Suomi: Professoreilta kovaa kritiikkiä hallitukselle – Näin kokoomuspomo puolustaa: ”Pienellä veromuutoksella ei saada suurta vaikutusta” | Viittauksia aikaisempiin haastatteluihin / Kotakorpi, Kosonen, Matikka | https://www.uusisuomi.fi/uutiset/professoreilta-kovaa-kritiikkia-hallitukselle-nain-kokoomuspomo-puolustaa-pienella-veromuutoksella-ei-saada-suurta-vaikutusta/174250ca-f3ad-42c6-9d8f-4b316e987939 |
| 26.4. | YLE verkko: Taloustieteen professori arvostelee yhteisöveron laskua: Tehoton keino talouskasvuun | Jarkko Harju | https://yle.fi/a/74-20158071 |
| 28.4. | Etelä-Saimaa, Keskisuomalainen ja muita konsernin maakuntalehtiä: Hallitus päätti alentaa ruoan arvonlisäveroa – se voi laskea elintarvikkeiden hintoja tai sitten ei | Tuomas Kosonen | https://www.esaimaa.fi/uutissuomalainen/8477391 |
| 28.4. | YLE pääuutislähetys, haastattelu veroleikkauksista | Tuomas Kosonen | https://areena.yle.fi/1-3235352 |
| 30.4. | YLE (verkko): Ministeriön paperit julki: Tähän ”dynaamiset” vaikutukset perustuvat | Tuomas Kosonen, Tuomas Matikka | https://yle.fi/a/74-20158758 |
Vaikutukset
Tutkijoiden aktiivinen ja kohdistettu mediaosallistuminen lisäsi merkittävästi julkistaloustieteen tutkimuksen näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Tämä vahvisti tietoon perustuvaa julkista keskustelua ja lisäsi todennäköisyyttä sille, että tutkimustulokset tavoittivat päätöksentekijät budjettineuvotteluiden aikana. Yleisestikin valtakunnallisessa mediassa tunnustetun huippututkijan asema helpottaa päätöksentekijöiden saavuttamista kaikilla tasoilla. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden toistuvat kuulemiset eduskunnassa ja asiantuntijalausunnot tarjosivat suoran vaikutuskanavan päätöksentekoprosessiin uutta lainsäädäntöä luonnostettaessa.
Vaikka tarkkaa kausaalista vaikutusta on mahdotonta mitata suoraan, ajoittain tutkimustulokset löytävät tiensä poliittisiin linjauksiin ja politiikka-asiakirjoihin asti. On kuitenkin olemassa eräs selvä esimerkki huippuyksikkömme ja vahvan mediajulkisuuden vaikutuksesta verotukseen asti: syntiverojen, kuten makeisten ja jäätelöiden verojen sekä virvoitusjuomaverojen, tutkimus sai todella paljon näkyvyyttä kansallisessa mediassa ennen hallituksen vuoden 2025 budjettineuvotteluita. Nämä tutkimustulokset haastoivat aiemmat ehdotukset laajan terveysveron säätämisestä ja nämä aiemmat suunnitelmat peruttiin. Syntiverojen tutkimukseen viitattiin hallituksen esityksessä makeisten arvonlisäveron korotuksesta (joka myöhemmin hylättiin). Syntiverojen tutkimus kiinnitti mediahuomiota myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Päivittäisen kansallisen medianäkyvyyden lisäksi Verotutkimuksen huippuyksikön julkaisuihin viitattiin kahdesti (8.3. ja 28.4.2025) suositussa, parhaaseen katseluaikaan lähetettävässä poliittisessa satiirissa ”Kovan viikon ilta”. Näissä viittauksissa huippuyksikön tutkimusta käytettiin haastamaan ja oikaisemaan harhaanjohtavia, poliitikkojen esittämiä väitteitä. Vaikka esiintyminen satiirisessa kontekstissa poliittisesti tulehtuneena aikana voisi aiheuttaa mainehaittariskejä, viittaukset eivät herättäneet negatiivista huomiota, vaan se jopa korosti entisestään Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimuksen tärkeyttä julkisessa keskustelussa.
Mediahuomio myös näkyi kasvaneena julkisena kiinnostuksena Verotutkimuksen huippuyksikköön ja sen tutkimusjulkaisuihin. Google Analytics -datan mukaan huippuyksikön verkkosivuliikenne oli korkeimmillaan huhtikuussa 2025. Sivusto sai esimerkiksi 514 uutta kävijää 21. huhtikuuta 2025, kun Verotutkimuksen huippuyksikköön viitattiin suoraan Helsingin Sanomien verkkoartikkelissa. Lisäksi huippuyksikön kirjoitussarjan verotusta ja talouskasvua käsittelevää kirjoitusta #9 on luettu yli 2 000 kertaa, entisestään alleviivaten, että Verotutkimuksen huippuyksikkö tavoittaa laajoja yleisöjä myös akateemisen yhteisön ulkopuolella ja vaikuttaa laajempaan talouspolitiikasta kiinnostuneiden joukkoon.
Dialogin ylläpitäminen päätöksentekijöiden ja median kanssa vaatii jatkuvuutta, nopeaa reagointia ja selkeää viestintää. Sen sijaan, että keskittyisimme vain huippuhetkiin kuten budjettineuvotteluihin, Verotutkimuksen huippuyksikkö tähtää jatkuvaan tutkimustulosten levittämiseen lehdistötiedotteiden, uusien verkkosivuilla julkaistavien uutisten ja sosiaalisen median kanavien kautta. Huippuyksikön kirjoitussarja jatkaa laajemman suomenkielisen, talouspolitiikasta kiinnostuneen yleisön osallistamista myös akateemisen yhteisön ulkopuolelta. Huippuyksikön tutkijat myös ylläpitävät suoria suhteita luotettuihin toimittajiin ja tarjoavat asiantuntijakommentaareja ajankohtaisista teemoista ja ongelmista niin medialle kuin eri toimijoille julkisen hallinnon puolella. Jatkuva osallistuminen asiantuntijalausuntoihin ja kohdistetut tapahtumat voivat entisestään vahvistaa suhteita päätöksentekijöihin vahvistaen Verotutkimuksen huippuyksikön roolia luotettavana tutkimustiedon lähteenä julkisessa keskustelussa.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen medianäkyvyyden kautta
