06.10.2025 |
Ajankohtaista
Tutkimus: Tieto omasta tuloasemasta tuottaa positiivisia yllätyksiä, kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivinen tutkimusmenetelmä mahdollisti tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy-seuraussuhteen luotettavan arvioinnin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on tutkimuksessa toinen merkittävä uusi elementti.
Uusi tutkimus tarkastelee tuloasemasta annetun tiedon vaikutusta koettuun tyytyväisyyteen. Hankenin, Tampereen yliopiston Verotutkimuksen huippuyksikön ja Tilastokeskuksen yhdessä toteuttamassa tutkimuksessa kutsuttiin 21 000 satunnaisesti valittua suomalaista vastaajaa kyselytutkimukseen.
Kyselyssä pyydettiin vastaajia ensin arvioimaan oma tuloasemansa verrattuna muihin suomalaisiin tai tiettyyn, tarkemmin määriteltyyn viiteryhmään (esim. saman koulutustason tai ammatin omaavat henkilöt). Tulosten perusteella suurin osa vastaajista aliarvioi oman tuloasemansa. Tämän jälkeen osalle vastaajista kerrottiin heidän todellinen tuloasemansa. Tämä tieto oli siis suurimmalle osalle vastaajista positiivinen yllätys, ja lisäsi heidän tyytyväisyyttään omiin tuloihinsa.
Usein ajatellaan, että tulovertailut aiheuttavat ihmisissä negatiivisia tunteita. Tutkimuksen tulosten perusteella kokonaisvaikutus riippuu kuitenkin siitä, miten ihmiset alun perin oman asemansa mieltävät – ja positiivisten yllätysten kautta tulojen läpinäkyvyys voi lisätä kokonaistyytyväisyyttä.
Tiedonsaajat oli valittu satunnaisesti ja heitä verrattiin satunnaisesti valittuihin verrokkeihin, jotka eivät saaneet tietoa tuloasemastaan. Satunnaisvalinnan ja suuren havaintoaineiston vuoksi tutkimus vahvistaa luotettavasti, että tulotiedon ja tyytyväisyyden välillä on suora syy-seuraussuhde.
Vastaajille maksettiin palkkio, jonka suuruus riippui siitä, kuinka lähelle oikeaa heidän arvionsa omasta tuloasemasta osui. Vastaajat saattoivat myös lahjoittaa osan palkkiostaan hyväntekeväisyyteen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Tilastokeskus toteutti yhdessä tutkijoiden kanssa tämäntyyppisen, kokeellisen kyselytutkimuksen, jossa vastaajille maksetaan palkkio, joka riippuu heidän valinnoistaan kyselyssä.
”Tästä syystä tutkimus on menetelmällisesti innovatiivinen, ja avaa vastaavia mahdollisuuksia myös muille tutkijoille”, kertoo Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja, professori Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta.
”Palkkion tarkoituksena on luoda vastaajille kannusteet pohtia vastaustaan huolella ja pyrkiä mahdollisimman lähelle oikeaa vastausta, mikä lisää tutkimuksesta saatavan tiedon luotettavuutta”, täydentää tutkimushankkeen vetäjä, Hankenin taloustieteen professori Topi Miettinen.
Tieto todellisesta tuloasemasta ei pelkästään vaikuttanut tyytyväisyyteen, vaan sillä oli vaikutusta myös ihmisten käyttäytymiseen. Tieto odotettua paremmasta tuloasemasta lisäsi lahjoituksia hyväntekeväisyyteen verrattuna samankaltaisiin vastaajiin, jotka eivät saaneet tietoa tuloasemastaan. Toisaalta tulotieto vaikutti myös henkilön myöhempiin tuloihin: ammattiryhmässään odottamaansa vähemmän ansainneiden ansiot lisääntyivät ja odottamaansa enemmän ansainneiden tulot pienenivät verrattuna verrokkivastaajiin, jotka eivät saaneet tietoa tuloasemastaan.
”Informaation vaikutus ihmisten todellisiin valintoihin – ei vain kyselyvastauksiin – on myös uraauurtava elementti tutkimuksessa”, Kotakorpi sanoo.
Lisätietoja
Kaisa Kotakorpi
Professori
Tampereen yliopisto, Verotutkimuksen huippuyksikkö
puh. 050 318 2487
kaisa.kotakorpi@tuni.fi
Topi Miettinen
Professori
Kauppakorkeakoulu Hanken
puh. 040 352 1406
topi.miettinen@hanken.fi
Tutkimusartikkeli ”Which Reference Groups Matter and How? A Relative Income Information Experiment with Administrative Data” on hyväksytty julkaistavaksi American Economic Journal: Applied Economics -tiedelehdessä. Artikkelin kirjoittajat ovat: Xiaogeng Xu, Satu Metsälampi, Michael Kirchler, Kaisa Kotakorpi, Peter Hans Matthews ja Topi Miettinen.
Kuvituskuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
