05.09.2024 | Ajankohtaista

Salla Kalinin väitöskirja: tutkimustietoa verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksista työllisyyteen

Salla Kalin tarkasteli tuoreessa väitöskirjassaan ajankohtaisia julkistaloustieteen aiheita: työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien käyttöönoton vaikutuksia, opiskelijoiden asumistukiuudistusta sekä verotuksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä.

Kalinin uusin tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin Suomesta Portugaliin.

Väitöskirjan kolme esseetä kuuluvat huippuyksikön ydinteemoihin

KTM Salla Kalin puolusti 16. elokuuta Helsingin yliopistossa julkistaloustieteen alan väitöskirjaansa ”Essays on the Impact of Taxes and Transfers on Labor Supply and Migration”. Väitöskirja käsitteli työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien käyttöönoton vaikutuksia työttömyydenaikaiseen työskentelyyn, opiskelijoiden asumistukiuudistusta sekä verotuksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä. 

Väitöskirjan ensimmäisessä esseessä tutkittiin työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien käyttöönoton vaikutuksia työttömyyden aikaiseen työskentelyyn sekä kokoaikaiseen työllistymiseen. Suojaosien käyttöönotto kasvatti työn vastaanottamisen kannustimia työttömyyden aikana, sallimalla alle 300 euron kuukausittaiset palkkatulot vaikuttamatta sosiaalietuuksien tasoon. Kuvailevan analyysin mukaan työttömyyden aikainen työskentely sovitellulla päivärahalla on selkeästi yleisempää naisten keskuudessa, palvelualoilla sekä terveys- ja hyvinvointialoilla. Tulosten mukaan suojaosien käyttöönotto kasvatti työttömyyden aikaista työskentelyä 17 – 28%.

Väitöskirjan toisen esseen mukaan opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin ei juuri vaikuttanut opiskelijoiden työskentelyyn. Reformin myötä joidenkin opiskelijoiden työnteon kannustimet kasvoivat, toisten laskivat. Opiskelijat, joiden tuet kasvoivat reformin myötä, ansaitsivat vuodessa keskimäärin 5 prosenttia vähemmän (noin 450 euroa vuodessa) suhteessa verrokkiryhmään, jonka tuet laskivat. Reformi ei myöskään vaikuttanut opiskelijoiden suorittamiin opintopisteisiin, arvosanoihin tai valmistumistodennäköisyyteen.  

Verotuksen vaikutusta kansainväliseen muuttoliikkeeseen Suomessa käsittelevän kolmannen esseen tutkimushavainnot osoittavat, että kohdemaan veroasteella on negatiivinen vaikutus suomalaisten muuttopäätöksiin. Vaikutuksen suuruus on kuitenkin taloudellisesti ajateltuna pieni – käytännössä nolla. Verotuksen vaikutus suurituloisten muuttopäätöksiin on keskimäärin suurempi kuin muulla väestöllä, mutta myös erittäin lähellä nollaa.

– Väitöskirjatyössäni minua on motivoinut aiheiden merkityksellisyys ja politiikkarelevanttius. Toivon, että väitöskirjatutkimukseni ja tulevat tutkimushankkeeni edesauttavat tietoon perustuvaa päätöksentekoa, toteaa Salla Kalin.

Verotutkimuksen huippuyksikkö onnittelee lämpimästi tohtori Kalinia!

Uutta tutkimusta Portugalin verovapauden merkityksestä

Portugali otti käyttöön vuoden 2013 veroreformissa merkittävän veroedun maahan muuttaville eläkeläisille: Portugali vapautti ulkomailta tulevat eläketulot veroista kymmeneksi vuodeksi, ja varakkaiden suomalaiseläkeläisten muutto maahan kasvoi merkittävästi. Suomen irtisanottua verosopimuksensa Portugalin kanssa vuonna 2019 eläkeläisten muuttovirta maahan alkoi tyrehtyä.

Salla Kalinin, Antoine B. Levyn & Mathilde Muñozin tutkimuksessa “Pensioners without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation” tarkasteltiin, miten verotukselliset tekijät vaikuttavat eläkeläisten muuttopäätöksiin.

– Varakkaiden eläkeläisten lukumäärä Portugalissa kasvoi huomattavasti verouudistuksen jälkeen ja eläkeläisten lukumäärä Portugalissa jäi pysyvästi korkeammalle tasolle. Tutkimuksemme siis osoittaa, että väliaikaisella aggressiivisella verouudistuksella voi olla pysyviä vaikutuksia, joita yksittäinen maa kuten Suomi ei voi kumota pelkästään tukkimalla tämän porsaanreiän, kertoo Salla Kalin.

Poiketen muista EU-maista Suomi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuoden 2019 alusta, minkä seurauksena eläkkeet ovat olleet veronalaisia Suomessa myös Portugalissa asuville suomalaiseläkeläisille.

Tutkimus julkaistiin The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpapereiden julkaisusarjassa. Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.

Väitöskirjan esseiden kirjoittajat ja rahoitus

Salla Kalin, Tomi Kyyrä (VATT), Tuomas Matikka (VATT): Combining Part-time Work and Social Benefits: Empirical Evidence from Finland

Salla Kalin: Do Changes in Student’s Financial Aid Affect Labor Supply or Academic Performance?

Salla Kalin, Ilpo Kauppinen (VATT), Kaisa Kotakorpi (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto): Migration and tax policy: Evidence from Finnish full-population data

Väitöskirjan rahoittivat OP, YJS, Palkansaajasäätiö, Eemil Aaltonen Säätiö, Nordic Tax Research Council ja Suomen Akatemia (Verotutkimuksen huippuyksikkö, projekti 346251).