Verotutkimuksen huippuyksikössä tutkitaan kattavasti verotuksen ja tulonsiirtojen sekä hyötyjä että haittoja. Molempien ymmärtäminen ja luotettava mittaaminen on tärkeää, jotta julkisen sektorin tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Tutkimme, miten yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan vastata verotuksen avulla, ja toisaalta millaisia yhteiskunnallisia kustannuksia verotus ja sääntely aiheuttavat.
Tutkimme verojärjestelmää kokonaisuutena. Tutkimme eri verolajien (mm. tulo-, kulutus- ja yritysverot) ja etuuksien lisäksi verojärjestelmän muiden yksityiskohtien ja sääntelyn vaikutuksia. Järjestelmän yksityiskohdat ja byrokratia voivat vaikuttaa talouden toimijoiden käyttäytymiseen yllättävillä tavoilla. Ottamalla huomioon tämän kokonaisuuden pystymme erottamaan eri politiikkatoimenpiteiden vaikutukset toisistaan ja muista asioista, joita yhteiskunnassa tapahtuu. Tuotamme tärkeää tietoa verojärjestelmän suunnittelun tueksi ja samalla saamme uutta tietoa siitä, miten yksilöt ja yritykset tekevät talouden toiminnan kannalta keskeisiä päätöksiä.
Eriarvoisuus liittyy verotukseen monin tavoin. Yksi reilun verojärjestelmän ominaisuus on, että se yhdessä sosiaaliturvan kanssa myötävaikuttaa oikeudenmukaiseen tulonjakoon. Jotta sopivaa verotuksen progressiota voidaan suunnitella, tarvitaan luotettavaa tietoa tulojen, varallisuuden ja hyvinvoinnin jakaumasta, mitä ei nykyisellään tyhjentävästi tunneta. Tästä syystä työpaketissa arvioidaan hyvin kokonaisvaltaisesti tulo- ja varallisuuseroja kokoamalla yhteen uudenlaista aineistoa. Samalla tutkitaan tuloerojen syitä, jotka voivat liittyä sekä markkinatalouden toimintaan että julkisvallan politiikkaan. Uudet empiiriset tutkimustulokset auttavat rakentamaan uusia teoriamalleja, joissa tarkastelemme erilaisten politiikkatoimien hyötyjä ja haittoja: missä määrin julkisen vallan kannattaa pyrkiä vaikuttamaan jo markkinoilla syntyviin tuloeroihin vai onko parempi keskittyä verotuksen ja tulonsiirtojen kautta tapahtuvaan uudelleenjakoon?
Työpaketissa tutkitaan myös, miten eriarvoisuuteen voidaan vaikuttaa verotuksen ja tulonsiirtojen uudistamisella. Keskeisessä osassa tätä tutkimusta on kokeellinen tutkimus, jossa hyödynnetään mm. sosiaaliturvan kokeiluja. Kolmas kokonaisuus työpaketissa käsittelee eriarvoisuuden seuraamuksia. Tarkastelemme, millaisia vaikutuksia tulojakaumaa koskevan informaation jakamisella on ihmisten hyvinvointiin ja taloudellisiin päätöksiin.
Osahankkeen johtaja: Jukka Pirttilä, Helsingin yliopisto
Ilmastonmuutos ja epäterveellisten elintapojen aiheuttamat kansanterveydelliset ongelmat ovat merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Molempia ongelmia voidaan pyrkiä ratkomaan ohjaamalla kulutusta ja tuotantoa vähemmän haitalliseen suuntaan verotuksen ja sääntelyn keinoin. Tiedämme kuitenkin näiden ohjauskeinojen vaikuttavuudesta yllättävän vähän. Esimerkiksi terveysveroja koskeva kirjallisuus ei ole päässyt yksimielisyyteen siitä, kuinka paljon ja missä tilanteissa epäterveelliseksi koettujen tuotteiden verotus vaikuttaa niiden kulutukseen. Ympäristöongelmien ratkaisemisessa esimerkiksi liikenteen sähköistyminen on yksi merkittävä tekijä. Vaikuttamiskeinoista liikenteen sähköistymiseksi tiedetään kuitenkin vähän, osittain koska teknologia on niin uutta.
Tässä työpaketissa tutkitaan aiempaa luotettavammilla aineistoilla ja tutkimusmenetelmillä ympäristöön ja kansanterveyteen liittyvien ohjauskeinojen vaikuttavuutta. Tuotamme tietoa siitä, millaisissa tilanteissa mikäkin ohjauskeino saattaisi toimia tehokkaasti tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitteena on myös suunnitella ja toteuttaa tieteellisiä kokeiluja, joilla uudenlaisia ohjauskeinoja pystytään kokeilemaan ja arvioimaan nopean teknologisen kehityksen ympäristössä.
Osahankkeen johtaja: Tuomas Kosonen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Jos ihmiset muuttavat käyttäytymistään verotuksen ja sosiaaliturvan vuoksi, esimerkiksi vähentämällä työntekoa, tästä aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle ja hyvinvointipalveluiden rahoittaminen vaikeutuu. Tästä syystä on tärkeää selvittää, miten veronmaksajat reagoivat verotukseen, ja miten nämä reaktiot vaikuttavat hyvinvointiin ja verokertymään. Tässä työpaketissa tutkitaan, miten työvoiman tarjonta muuttuu verotuksen vuoksi. Miten verot ja tulonsiirrot vaikuttavat vanhempien valintoihin työelämään osallistumisesta, ja millaiset ovat näiden päätösten pitkän aikavälin vaikutukset lasten ja vanhempien hyvinvointiin? Aikaansaako korkea verotus maastamuuttoa ja aivovuotoa? Muuttavatko ihmiset kulutustottumuksiaan verosyistä? Kuka kantaa verotaakan? Työpaketissa sekä kehitetään uusia menetelmiä, että käytetään aiempaa kattavampia aineistoja näihin kysymyksiin vastaamiseksi.
Osahankkeen johtaja: Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto
Tutkimme, miten verojärjestelmä, mukaan lukien verotus, hallinnolliset säännöt ja yleinen sääntely, vaikuttavat yritysten suorituskykyyn – yritysten syntymiseen ja kasvuun sekä tuottavuuteen. Tutkimuksessa keskitytään myös siihen, miten veropolitiikka vaikuttaa yrittäjyyteen ja tuloeroihin. Tarjoamme uutta tietoa siitä, miten tuotantopäätökset yrityksissä tehdään, ja laajentaa nykyistä käsitystä, miten arvonlisää luodaan yrityksissä ja miten se jakautuu työntekijöiden ja pääoman omistajien kesken.
Osahankkeen johtaja: Jarkko Harju, Tampereen yliopisto