05.12.2025 |
Tutkimus
Tulonsiirrot paransivat mielenterveyttä
Kari Hämäläisen, Miska Simanaisen ja Jouko Verhon tuore tutkimus tarkastelee tulojen kasvun vaikutuksia terveyteen hyödyntäen Suomen perustulokokeilua.
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kari Hämäläisen (VATT, FIT), Miska Simanaisen (Kela, Stockholm University) ja Jouko Verhon (VATT, CESifo, FIT) tuoreen tutkimuksen kohteena olivat pääosin pitkäaikaistyöttömät, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona hyödynnettiin Suomen perustulokokeilua (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.
Tulojen ja terveyden yhteys tunnetaan hyvin, mutta kuvailevista havainnoista ei voi päätellä, vähentäisivätkö suuremmat tulonsiirrot terveyseroja. Syy–seuraussuhde voi kulkea myös toiseen suuntaan: hyvä terveys voi johtaa parempaan työuraan ja korkeampiin ansioihin. Perustulokokeilussa puhtaan tulovaikutuksen arviointi kuitenkin onnistui, koska osallistujat valittiin satunnaisesti. Näin syntynyt tulovaihtelu oli riippumatonta tulojen ja terveyden keskinäisestä suhteesta.
Tulosten mukaan käytettävissä olevien tulojen 9–11 prosentin kasvu vähensi psyykenlääkkeiden käyttöä 8–11 prosentilla ja vähensi erikoissairaanhoidon mielenterveyskäyntejä. Muilla sairausdiagnooseilla ei havaittu vaikutuksia. Tämä viittaa siihen, että tulojen kasvu lievitti taloudellista stressiä, mikä paransi mielenterveyttä.
Lääkkeiden käyttö alkoi vähentyä puoli vuotta kokeilun alun jälkeen ja pysyi matalampana myös kokeilun päätyttyä. Perustulokokeilun kohdejoukko koostui Kelan työttömyysetuuksien saajista, jotka käyttivät psyykenlääkkeitä yleisesti: verrokkiryhmässä lääkkeitä käytettiin keskimäärin 240 päivittäisannosta henkilöä kohden kolmen vuoden seurannan aikana.
Aiemmat vastaavan tyyppiset satunnaistetut kokeilut tulonsiirroista on tehty pääasiassa Yhdysvalloissa, ja niissä terveysvaikutukset ovat olleet tyypillisesti vähäisiä. Tämä tutkimus tarjoaa vahvaa rekisteriaineistoon perustuvaa näyttöä tulojen positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa.
Terveysvaikutus oli kuitenkin rajallinen: psyykenlääkkeiden käyttö väheni noin 20 päivittäisannoksella henkilöä kohden kolmen vuoden aikana. Kohdennetut mielenterveyspalvelut ovat todennäköisesti huomattavasti kustannustehokkaampi keino hoitaa mielenterveysongelmia kuin kokeilun kaltainen etuusjärjestelmän muutos.
Artikkeli Health effects of cash transfers: Evidence from the Finnish basic income experiment on julkaistu Journal of Public Economics -aikakausjulkaisussa lokakuussa 2025.
