06.07.2023 |
Tutkimus
Suomalaisten maastamuuttopäätökset reagoivat kotimaan veroasteeseen vain vähän
Salla Kalinin, Ilpo Kauppisen, Kaisa Kotakorven ja Jukka Pirttilän tutkimus selvittää, kuinka herkkää työskentelevän väestön muuttoliike on verotukselle Suomessa.
Työntekijöiden mahdollinen maastamuutto on keskeinen politiikkakysymys korkean verotuksen maissa. Maastamuuton ongelma voi olla erityisen vakava pohjoisissa hyvinvointivaltioissa, sillä ilmaisen korkea-asteen koulutuksen ja kattavien julkisten palveluiden ylläpitäminen verovaroin ei ole kestävää, jos mittava osuus korkeatuloisista korkeakoulutetuista ihmisistä muuttaa pois maasta. Näiden yksilöiden maastamuutolla olisi negatiivisia vaikutuksia verotuloihin ja inhimilliseen pääomaan ja siten myös maan tuotantopotentiaaliin. Myös alemmalla tulojakaumassa tiettyjen ammattiryhmien mahdollinen maastamuutto on päätöksenteon kannalta kiinnostavaa.
Salla Kalinin (Helsingin yliopisto), Ilpo Kauppisen (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT), Kaisa Kotakorven (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pirttilän (Helsingin yliopisto ja VATT) tutkimus selvittää, kuinka herkkää työskentelevän väestön muuttoliike on verotukselle. Tarkasteltavia ryhmiä ovat muun muassa korkeatuloiset ja useat eri ammattiryhmät.
Erona aiempaan, suhteellisen kapeisiin ammatti- tai tulotasoryhmiin keskittyneeseen tutkimukseen, FIT:in tutkijoiden työ selvittää verotuksen ja maastamuuton välistä yhteyttä koko työikäisessä kokoaikatyöllisessä suomalaisessa väestössä. Verotuksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä analysoidaan kahdella tasolla; ensin kuvailevalla makrotason analyysilla suomalaisten maahanmuuttajien määristä kohdemaittain ja veroasteittain, erotellen ylimmän tulokymmenyksen ja muut palkansaajat, ja sitten yksilötason analyysilla, jossa selvitetään tarkemmin, muuttavatko yksilöt todennäköisemmin matalan verotuksen maihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että keskimääräinen kotimaan muuttojousto suhteessa kotimaan veroasteeseen on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä, mutta kooltaan hyvin lähellä nollaa. Tulos pätee sekä korkeimmassa tulokymmenyksessä että eri ammattiluokittain tehdyissä analyyseissa. Paluumuuton analyyseissa puolestaan selviää, että kotimaan korkeampi veroaste ei vähennä paluumuuttoa. Ristijoustot puolestaan ovat hieman korkeampia, matalatuloisempien ryhmien ollessa jokseenkin vähemmän reaktiivisia, mikä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa.
Tutkimus on myös ensimmäinen, joka soveltaa empiirisesti Lehmannin ym. (2014) teoreettisia tuloksia, joiden mukaan täysin epälineaarista verotusta tulojakauman huipulla hyödynnettäessä olennaisin optimaalisen verotuksen mittari on muuttoliikkeen puolijousto. Tämän tutkimuksen arvioiden mukaan muuttoliikkeen vasteet verotukseen kasvavat tulotason kasvaessa, mutta pysyvät kooltaan hyvin pieninä ainakin tulojakaumaan korkeimpaan promilleen saakka.
FIT Working Paper 1 Migration and Tax Policy: Evidence from Finnish Full Population Data on ladattavissa kokonaisuudessaan Julkaisut-sivulla.
