Lausunto luottolaitoslainsäädännön uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä
Terhi Ravaskan ja Kaisa Kotakorven asiantuntijalausunto Valtiovarainministeriölle 6.7.2026: Lausuntopyyntö luottolaitoslainsäädännön uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä
Kiitämme mahdollisuudesta lausua työryhmämietinnöstä. Lausuntomme koskee rajatusti luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun pankkisalaisuussääntelyä ja erityisesti kysymystä luottolaitosten hallussa olevien kotitalous- ja yritystason tietojen luovuttamisesta tieteelliseen tutkimukseen.
Lain 15 luvun 15 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan luottolaitos voi salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa tietoja tieteelliseen tutkimukseen vasta, kun asiakirjan valmistamisesta on kulunut vähintään 60 vuotta. Tämä aikaraja sulkee tosiasiallisesti pois nykyaikaisen empiirisen talous- ja yhteiskuntatutkimuksen: yksikkötason talletus-, luotto- ja maksuaineistoja ei voida käyttää sääntelyn vaikutusten arviointiin ajassa, jossa arvioinnilla olisi merkitystä. Seurauksena luottolaitossääntelyn, ja laajemmin rahoitusmarkkinoita koskevan politiikan, vaikutuksia ei voida Suomessa tutkia sillä tarkkuudella, joka tutkimukseen nykyään saatavilla olevilla aineistoilla olisi muutoin mahdollista. Talletus-, luotto- ja maksuaineistojen käyttötarpeet eivät myöskään rajoitu pelkästään luottolaitossääntelyn tai rahoitusmarkkinoita koskevan politiikan vaikutusten arviointiin vaan nämä tiedot voivat tarjota tärkeää taustatietoa, jota voidaan hyödyntää laajasti yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, esimerkiksi arvioitaessa veropolitiikan, sosiaaliturvan tai työllisyyspolitiikan vaikutuksia.
Katsomme, että sääntelyn ajantasaistamisen yhteydessä 60 vuoden määräajasta tulisi luopua. Talousvaliokunta on mietinnössään TaVM 20/2026 vp (HE 22/2026 vp) edellyttänyt, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin anonymisoitujen ja aggregoitujen kotitalous- ja yrityskohtaisten talletus- ja luottotietojen saattamiseksi analyysi- ja tutkimuskäyttöön esimerkiksi Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta. Yhdymme lausuman tavoitteeseen ja perusteluihin, mutta pidämme välttämättömänä sen täsmentämistä yhdessä kohdassa: aggregoitujen kotitaloustason aineistojen sijaan lainsäädännön tulisi mahdollistaa myös pseudonymisoitujen henkilötason tietojen luovuttaminen tutkimuskäyttöön.
Täsmennykselle on kaksi perustetta. Ensinnäkin luotettava vaikutusarviointi edellyttää havaintoyksikkötason aineistoa; aggregoidusta aineistosta ei voida tunnistaa politiikkatoimien kausaalivaikutuksia eikä niiden kohdentumista eri väestö- tai yritysryhmiin. Toiseksi pseudonymisointi on tekninen edellytys sille, että aineistot voidaan Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa yhdistää muihin rekisteriaineistoihin siten, ettei tutkijalla missään vaiheessa ole pääsyä suoriin tunnisteisiin.
Valtion maksuperusteasetus säätää viranomaisen työsuoritteiden maksullisuudesta ja Tilastokeskuksella on olemassa järjestelmä tietojen edelleen luovutukseen tutkijoille tietoturvallisesti sekä työsuoritteesta laskuttamiseen. Näin ollen tämän lausuman edellyttämä tarkkennus lainsäädäntötyössä ei lisäisi valtion kustannuksia.
Kirjoittajat
Kaisa Kotakorpi, professori
Tampereen yliopisto
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT)
Terhi Ravaska, apulaisprofessori
Tampereen yliopisto
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT)
